Päivän paskimmat

Usein blogeista saa lukea juttuja otsikolla Päivän parhaat. Nämä jutut ovat yleensä piristäviä ja inspiroivia. Toisinaan täydellisiin aamupaloihin on vaikeaa samaistua, kun itse järsii ruisleivän känttyä. Aina kaikki ei ole niin positiivista ja ihanaa. Joskus on pakko kertoa mikä jurppii ja tällöin joutuu ottamaan sen valittavan paskiaisen viitan harteilleen. Tässä siis Päivän paskimmat.

Erittäin kankea ja juminen olotila, johon ei auta mitkään ying & yang vääntelyt tai aina yhtä hehkutettu putkirullaus.

Päivän paskimmat

Huone joka näyttää kirpputorilta.

Päivän paskimmat

Taulut, joita ei jaksaisi ripustaa seinälle.

Päivän paskimmat

Palaneet lamput, joita et voi vaihtaa koska kauppaan mennessä asia unohtuu sen sileän tien.

Päivän paskimmat

Uusi reseptikokeilu, joka päättyy taas siihen että keitokseni lentävät roskiin.

Eihän tää päivä kovin paska ollutkaan! 😀 Usein nämä kärpäsen kakan kokoiset ”murheet” pieneneekin vielä entisestään tai jopa katoavat kokonaan kun ne sanoo ääneen. Suosittelen.

Samaistuitko? Mitkä on sun päivän paskimmat? 😀

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

♡ ”Ehdittekö harrastaa enää seksiä?!” ♡ Viimeistään 25-vuotiaana pitää ostaa ryppyvoide ”Ei siivota, leikitään vaan halihippaa” – Tarvitseeko sotkua sietää lapsiperheessä? Syötkö sinäkin makeaa vanhasta tottumuksesta? Tyypillisimmät blogikliseet x11 IhQ TeinikuvahaasteVoiko nainen kosia?♡ Kasvatusneuvoja vai bullshittiä? ♡ Tästä tulee hyvä päivä!

Klikkiotsikot – viihdettä vai valehtelua?

Nykyään verkkolehdet haluavat mahdollisimman monta klikkiä julkaisuihinsa. Paras tapa saada klikkejä on tehdä provosoiva ja jopa harhaanjohtava klikkiotsikko. Klikit ovat taattuja.

Mielestäni verkkolehtien klikkien kalastelu on mennyt toisinaan vähän överiksi ja vaikuttaa journalismin laatuun. Lähtökohta pitäisi olla se, että journalismi tuottaa todenmukaista sisältöä ja toimii tiedonvälittäjänä (viihdelehdet ovat toki hieman eri asia). Onko asia kuitenkaan enää näin? Onko tärkeämpää tuottaa laadukasta, puolueetonta ja todenmukaista journalismia vai kalastella klikkejä kohuotsikoilla? On toki selkeitä asialehtiä kuten Helsingin Sanomat ja sitten on viihdelehtiä kuten Seiska. Tähän väliin mahtuu kuitenkin lehtiä, jotka ovat jotain siltä väliltä.

Klikkiotsikko, klikkiotsikot, klikkiotsikointi, lehtien klikkiotsikot, blogien klikkiotsikot, journalismi, Stuff aboutBlogeissa asia ei ole mielestäni niin justiinsa, koska kukaan ei oleta (ainakaan toivottavasti), että bloggaajan tekstit ovat puolueettomia ja faktatietoon perustuvia. Blogitekstit perustuvat lähes poikkeuksetta bloggaajan mielipiteisiin ja omiin kokemuksiin – kyseessä on tietyn henkilön näkökulma. Blogien sisältö on yleensä myös kevyempää.

Joskus olen lukenut blogitekstejä, joiden otsikko on ollut tyyliä ”Pahin painajaiseni” tai ”Elämäni hirvein päivä” ja tekstissä on paljastunut että kyse on ollut niinkin kamalasta asiasta kuin IPhonen linssin naarmuuntumisesta tai huonosta kampaajareissusta. Jos tuo on pahin painajaisesi niin sinulla menee hyvin.

Klikkiotsikko, klikkiotsikot, klikkiotsikointi, lehtien klikkiotsikot, blogien klikkiotsikot, journalismi, Stuff about

Edellä mainitut ovat mielestäni klikkiotsikkoja räikeimmillään. Minun mielestäni saa ja pitää keksiä vetäviä otsikkoja, niillähän lukijat houkutellaan. Mutta jos otsikko ei ikinä vastaa lähimainkaan tekstin sisältöä, voivat lukijat tuntea itsensä huijatuiksi. Itse en ainakaan enää kovin usein klikkaile näiden verkkolehtien ja blogien tekstejä, joiden olen moneen kertaan todennut harrastavan tätä. Kukin tyylillään. 🙂

Se tietty on lukijasta kiinni, kokeeko otsikon harhaanjohtavaksi vai onnistuneeksi. Kun aloitin bloggaamisen en miettinyt otsikointia paljoa ja otsikot olivat aika suoraan tekstiä kuvaavia. Jossain vaiheessa rupesin enemmän miettimään miten tekstit kannattaa otsikoida. Haluan tehdä hyviä otsikoita, mutten halua että lukija kokee itsensä kusetetuksi kun hän klikkaakin tekstiä.

Missä menee teidän mielestä raja? Millainen on omasta mielestäsi klikkiotsikko?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

♡ Mikä ihmeen suolasuihke? Takki suoraan roskiksestaHyi mikä ääni, kuulostat vauvalta♡ Sisustamista & ajatuksia kodin viihtyisyydestä ♡ Kuvat joita ei pitänyt julkaista… Tästä tulee hyvä päivä! ♡ Pitääkö lapsen olla tyylikäs? ♡ Päivän paskimmat Minäkin halusin malliksi

Minäkin halusin malliksi

Silloin kun olin teini-iässä, todella moni nuori tyttö tuntui haluavan malliksi. Moni kävi otattamassa kalliit mallikuvat studiossa ja ihmetteli kun ura ei siitä lähtenytkään käyntiin. Myös minä halusin tuolloin malliksi. Pituutta tähän varteen ei olla luotu kuitenkaan kuin 165cm, vaikka nykypäivänä se ei varsinaisesti este olekaan. Ollessani 15- ja 16-vuotias lähettelin aktiivisesti kuviani eri paikkoihin ja muistaakseni osasta ei vastattu mitään ja toisista vastattiin oikein innokkaasti ”Sinussa on potentiaalia, autamme sinua mielellämme kokoamaan mallikansion!” Lisäksi mainittiin että mallikansio on mallin tärkein työväline jne. Näihin en lähtenyt mukaan. Tuli sellainen olo, ettei minusta oltu kiinnostuttu vaan siitä, että kuvauttaisin heillä kalliin kansion. Yleensä jos toimisto on oikeasti kiinnostunut ottamaan jonkun listoilleen, he kustantavat mallikansiosi.

Malliksi, miten pääsee malliksi, mallin ura, mallikansio, mallin työ, mallit, Stuff about,

Malliksi, miten pääsee malliksi, mallin ura, mallikansio, mallin työ, mallit, Stuff about, Joskus minua lähestyi mieshenkilö IRC-Galleriassa, kertoi olevansa joku ”malliagentti” (en muista tarkalleen mitä ilmaisua hän käytti). Hän pyysi minua lähettämään kuvia itsestäni; kokovartalokuva, kasvokuva sekä alusvaate/bikinikuvat, jonka jälkeen pääsisin kuvattavaksi hänen studiolleen. Olin tuolloin 15-vuotias. Vaikka innokkaasti halusinkin malliksi, tämä tarjous kuulosti mielestäni pelottavalta ja siltä ettei tyypillä ollut puhtaat jauhot pussissa. En vastannut mitään ja hyvä niin. Nimittäin vuosi tuon jälkeen luin lehdestä, että kyseinen mies oli vastaavalla tavalla houkutellut luokseen malliksi haluavia nuoria tyttöjä ja ahdistellut heitä seksuaalisesti. Näissä asioissa kannattaa siis olla todella varovainen!

Pari vuotta tuon jälkeen halusin kuitenkin edelleen mallikansion itselleni ja etsin itse valokuvaajan josta löytyi paljon tietoa netistä. Halusin varmistaa, ettei kyseessä ole mikään huijari. Olen aina ollut tarkka tällaisten asioiden kanssa, joskus ehkä liiankin. Tämän postauksen kuvat on siis suoraan mallikansiostani. Kuvauksissa oli hauskaa, mutta homma jäi sikseen. En tehnyt tarpeeksi töitä saadakseni hommia ja nirsoilin. En halunnut olla mallina automessuilla tai Seiskan tähtityttönä, koska en kokenut niitä omaksi jutukseni. Jossain vaiheessa into hieman hiipui ja en ilmeisesti halunnut tarpeeksi malliksi, koska en ollut valmis tekemään tiettyjä asioita sen eteen – minun niitä olisi nimittäin pitänyt tehdä extrapaljon pituuden ollessa vähäinen. Homma siis loppui ennen kuin oli alkanutkaan muiden mielenkiinnon kohteiden tullessa.

Malliksi, miten pääsee malliksi, mallin ura, mallikansio, mallin työ, mallit, Stuff about,

Malliksi, miten pääsee malliksi, mallin ura, mallikansio, mallin työ, mallit, Stuff about,

Malliksi, miten pääsee malliksi, mallin ura, mallikansio, mallin työ, mallit, Stuff about, Tykkään edelleen olla kameran edessä ja jos joku minua malliksi pyytäisi (riippuu tietty vähän mihin :D) niin menisin kyllä! En oikeastaan edes tiedä mikä tämän tekstin pointti oli, tuli vain mieleen kirjoittaa aiheesta kun pölyjä pyyhkiessäni törmäsin kansioon. Aloin miettimään, mitä kaikkea sitä on joskus haaveillutkaan. Minulla on ollut jos jonkinmoisia innostuksen ja kiinnostuksen kohteita elämäni aikana. Mutta se on jo toinen tarina.

Millaisia haaveita sulla on? Oletko joskus halunnut malliksi?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

♡ Kaikki työpaikkani ja palkkani Minusta fitness kisaaja? Hell no! ♡ Hämmentävät tilanteet Sähköinen asiointi you suck!Inspiraation puute ♡ Positiivisuus bullshitti Haavemaailmassa? ♡ Kun pitäisi tehdä päätöksiä Voit olla räväkkä olematta töykeä