Tänään tapahtunutta

*Sisältää mainoslinkkejä

Tänään…

..opin mitä tarkoittaa mp. :’D

..Black Mirroria tuli Netflixiin, JEE!

..olin lapsen ja miehen kanssa sisäleikkipuistossa.

..kielsin muita lapsia etuilemasta liukumäessä.

..laitoin pitkästä aikaa meikkiä.

Tänään tapahtunutta, Arki, Black Mirror, Taru Mari Tänään tapahtunutta, Arki, Black Mirror, Taru Mari Tänään tapahtunutta, Arki, Black Mirror, Taru Mari Tänään tapahtunutta, Arki, Black Mirror, Taru Mari..kävin Jutan kanssa valokuvaamassa.

..päivittelin minun ja miehen tyhmyyttä lentolippuja varatessamme – varasimme liput matkatoimistolta lentoyhtiön sijaan. Tuli kalliimmaksi ja huonot ehdot vielä kaupanpäälle!

..siivosin.

..laitoin lapsen kanssa Whatsapp viestejä. Sieltä tuli muun muassa ”äiti olet ihana” ja ”lakastan sua”. Mies tosin laittoi sanat lapsen suuhun, mutta oli se silti mukavaa.

Laukku: Modelife*, täältä.

Kuvat, Jutta Hirsimäki, edit by me

Mitä sinä olet puuhaillut tänään? 🙂

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Elämäni alkoi kun sain lapsen5 vinkkiä yrittäjän työn hinnoitteluunVuosi 2017 oli vähän blööViime viikon ajatuksia x7Paljon eri liikuntalajit kuluttavat kaloreita?5 syytä käydä pussikaljalla51 Facebook profiilikuvaa #profiilikuvahaasteTyöelämän ulkonäköpaineet – mitä voi vaatia?Stressiä ja kyyneleitä

Vuosi 2017 oli vähän blöö

Kulunut vuosi on ollut täynnä muutoksia. Itseäni melkein hengästyttää ajatella, mitä kaikkea on tapahtunut. Ajattelin tässä postauksessa vähän luoda katsausta menneeseen vuoteen ja jakaa ajatuksia tulevasta. Kaikkea en nyt tähän postaukseen luonnollisestikaan kirjoita.

Tammikuussa asetin kunnianhimoisen tavoitteen blogini suhteen. Halusin että vuoden aikana saan lukijamäärät sille tolalle, että pystyisin elämään pelkästään blogituloilla. Ei onnistunut. 😀 Uuvutin itseni tavoitteen kanssa, josta seurauksena se, ettei blogia ole tullut kirjoitettua kahteen viikkoon. Nyt kirjoittaminen alkaa maistua ja tuntuu taas kivalta kirjoitella tänne. 🙂 Usko itseesi, Usko unelmiisi, tavoitteet, unelmat, 2017, bloggaaminen, ammattibloggaaminen, Uusi vuosi, Kulunut vuosi, Elämä

Takaisin koulunpenkille – hetkeksi

Maaliskuussa aloitin media-alan opiskelun, mutta koulu ei tuntunut omalta ja hain siirtoa. Jätinkin kyseisen koulun tauolle ja mietiskelin mitä haluan. Huhtikuussa irtisanouduin myös lastentarhanopettajan työstäni, josta olin hoitovapaalla. Kevät sujui siis blogi- ja muita somejuttuja tehdessä.

Kesällä sain tietää päässeeni toiseen kouluun, mutta motivaatiota ei oikein siihenkään löytynyt. Blogi lähti elokuussa hyvään kasvuun ja halusin pitää fokuksen täysin siinä. Päätin siis jättää koulun taas kerran tauolle ja katsoa mitä tästä tulee. Marraskuussa sain vihdoin toiminimen pystyyn. Loppuvuosi onkin mennyt bloggaamisen, asiakashankinnan ynnä muihin yrittäjyyteen liittyvien juttujen parissa. Sekä tietysti Markkinointi instituutin Digitaalisen markkinoinnin opintoja tehdessä (miten edes kuvittelen käyväni kahta koulua, ryhtyväni yrittäjäksi, olemaan hyvä äiti, -vaimo ja -ystävä samaan aikaan?!). Nyt kyseiset opinnot ovatkin jo purkissa ja tammikuussa tulossa vielä yhteenveto opiskeluista postauksen muodossa.

Siinäpä se vuoteni tiivistettynä. Jos kuitenkin hypätään pintaa syvemmälle, ovat fiilikset vaihdelleet riemusta murheen alhoon.

Usko itseesi, Usko unelmiisi, tavoitteet, unelmat, 2017, bloggaaminen, ammattibloggaaminen, Uusi vuosi, Kulunut vuosi, Elämä

Usko itseesi, Usko unelmiisi, tavoitteet, unelmat, 2017, bloggaaminen, ammattibloggaaminen, Uusi vuosi, Kulunut vuosi, Elämä

Tunteiden vuoristorataa

Rehellisesti sanottuna, minusta on välillä tuntunut, ettei mikään riitä. En koskaan ole tarpeeksi hyvä, eikä minulle anneta edes mahdollisuutta. Näinä hetkinä tsemppilauseet ja usko itseesi-fraasit ovat tuntuneet vain silmään kusemiselta. Välillä olen itkenyt silmät päästäni ja on tuntunut suoraan sanottuna ihan toivottomalta. Olen jopa sortunut ajattelemaan, että kaikki muut onnistuvat heti ja kaikilla muilla on helpompaa. Vaikka tiedän, ettei se noin mene.

Olen ollut myös vihainen. Olen ollut itselleni vihainen – miksi olen tehnyt tällaisia valintoja ja miksen vain voinut olla tyytyväinen lastentarhanopettajana. Välillä olen ollut vihainen koko maailmalle ja toisinaan kaikki on vain tuntunut hemmetin epäreilulta.

Olen kuitenkin joka kerta taas kerännyt itseni nopeasti ja päättänyt onnistua. Välillä pääsen eteenpäin, kunnes taas matto vetäistään jalkojen alta ja homma tuntuu alkavan ”alusta”. Tämä rumba tulee todennäköisesti jatkumaan hamaan loppuun saakka itse kunkin elämässä, jossain muodossa. 😀 Katsoessani vuotta realistisesti taaksepäin, huomaan että asiat ovat kuitenkin edenneet – omasta mielestäni tosin tuskastuttavan hitaasti.

Usko itseesi, Usko unelmiisi, tavoitteet, unelmat, 2017, bloggaaminen, ammattibloggaaminen, Uusi vuosi, Kulunut vuosi, Elämä
Kuvat: Johanna Myllymäki/A-lehdet

On tuntunut myös siltä, että kaikki muut onnistuvat heti kaikessa mihin ryhtyvät ja itse vain rämpii eteenpäin sementissä. Totuushan on kuitenkin se, että onnistumisia hehkutetaan – epäonnistumiset ja vaikeudet pidetään omana tietona. Harva kertoo mielellään somessa, että persiilleen meni. On kivempi kertoa niitä huippuhetkiä, jakaa hyvää fiilistä ja kiitollisuutta – kukapa sitä haluaisi leimaantua ruikuttajaksi…

Kulunut vuosi on samaan aikaan sisältänyt paljon myös itsevarmuutta, määrätietoisuutta, perhosia vatsassa, kuplivaa iloa ja ylitsepursuavaa innostusta tekemiäni asioita kohtaan. Se kertoo, että oikealla tiellä ollaan!

Ihanan isäni minulle tarkoitettuja sanoja lainaten ”Jos sellaisella draivilla tekee asioita kuin sinä, ei siitä voi tulla kuin hyvä”.♥ Tämä mielessä eteenpäin vaan!

Ihanaa loppuvuotta sinulle ja tsemppiä unelmiisi, mitä ikinä ne ovatkaan. 🙂 Voisinpa heittää tähän loppuun ehkä kliseisenäkin pidetyn fraasin; usko itseesi!

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

”Toiminimen perustaminen on helppoa!”Visualisoi unelmasi todeksiRyhdyin yrittäjäksi – miten menee?Kannattaako portaalissa bloggaaminen?Puolustuspuhe ”väljähtyneelle” blogimaailmalleBisnespukeutumisen säännöt – turhaa nillitystä?Yrittäjyys on epävarmaa – niin on kaikki muukin!Onko koulutuksen puute häpeä?Miksi bloggaajan pitäisi julkaista paskakommentit?

Kun ei ole mitään sanottavaa

En ole kirjoittanut nyt yli viikkoon. Muutamia etukäteen tehtyjä postauksia olen kuitenkin julkaissut. Ensimmäistä kertaa koko bloggaamisen aikana, en ole postannut päivittän, paria poikkeusta lukuunottamatta. En ole myöskään jakanut postauksia yhtä ahkerasti Facebookissa. Jostain syystä blogin kirjoittaminen ei vain ole kulkenut yhtä hyvin kuin yleensä.

Viime kerrat kun olen avannut blogin ja miettinyt mitä kirjoittaisin, on tullut sellainen olo, ettei ole mitään sanottavaa. Olisihan minulla vaikka mitä ajatuksia; voisin kirjoittaa, miten järkyttävää on, että eduskuntamme katsoo sormiensa läpi siellä tapahtuvaa väkivaltaa ja seksuaalista häirintää, tai voisin kertoa miksi emme osta tänäkään vuonna joululahjoja. Voisin kirjoittaa lapseni hassuista letkautuksista tai ihmisistä, jotka loukkaantuvat kaikesta.

Blogin kirjoittaminen, Luova työ, bloggaaminen, Blogi, Inspiraation puute, Uusi vuosi, Taru Mari

Blogin kirjoittaminen, Luova työ, bloggaaminen, Blogi, Inspiraation puute, Uusi vuosi, Taru Mari

Kun blogin kirjoittaminen ei suju

Jostain syystä blogin kirjoittaminen on takunnut, vaikka ajatuksia olisikin. Olen miettinyt, miksi minä kirjoittaisin näistä, kun niin moni on jo samoista aiheista kirjoittanut. Muutenkin ajatukseni bloggaamisesta on muuttunut viime aikoina, enkä enää suoraan sanottuna tiedä, mihin suuntaan haluan tätä viedä. Rakastan kirjoittamista, mutten ole sellainen joka haluaisi päivästä toiseen raapustella tänne ilman punaista lankaa. Olen aina ollut vähän sellainen kaikki tai ei mitään-persoona – enkä haluaisi tehdä mitään vähän vasemmalla kädellä. Joskus se on tietenkin hyvä juttu, mutta olisi ehkä hyvä osata antaa vähän armoakin. Tällä hetkellä tuntuu nimittäin ensimmäistä kertaa siltä, etten ole varma, miksi edes kirjoitan tätä. Toivon, että ajatukseni selkeytyvät ja löydän tännekin taas sen punaisen langan. Viime aikoina päiväni ovatkin menneet kirjoittaessa sisältöjä asiakkaalle ja se onkin ollut tosi kivaa vaihtelua.

Tällä hetkellä tuntuu, että haluan tämän blogin lisäksi, kirjoittaa myös artikkelimaisempia tekstejä, joten päätin perustaa toisen sivuston niille jutuille. Osa blogeistakin on tietysti tällaisia, mutta omassa blogissani on toiminut aina henkilökohtaisuus, ainakin kun olen lukijamääriä katsonut. Luultavasti kyseinen sivusto tulee liittymään myös omaan liiketoimintaani, joten sekin tulee hoidettua sitten samalla. Pitää vielä vähän vielä funtsia, millaisen siitä tarkalleen ottaen haluan – ajatukseni ovat nimittäin senkin suhteen vaihdelleet. Sen tiedän kuitenkin, etten halua sekoittaa tätä nykyistä lifestyleblogiani ja artikkelimaisempaa sisältöä – tiedän myös, ettei se toimisi. Parempi siis pitää ne erillään. 🙂 Nyt pitäisi vielä kasata sivusto ja kirkastaa vähän, että mitä sen kanssa teen. Kerron sitten tietysti täälläkin, kun sivusto on kasassa. 🙂Blogin kirjoittaminen, Luova työ, bloggaaminen, Blogi, Inspiraation puute, Uusi vuosi, Taru Mari Blogin kirjoittaminen, Luova työ, bloggaaminen, Blogi, Inspiraation puute, Uusi vuosi, Taru MariTällaista täällä. Vähän itseään toistavia fiiliksiä, mutta sellaista se välillä on. Kyllä tämä blogin kirjoittaminen tästä – ehkä saan jonkun megaoivalluksen uuden vuoden myötä! Tuntuu, että monilla on pienoista inspiraation puutetta ja väsymystä aina loppuvuodesta, joten en varmasti ole ainut.

Ei muuten tunnu yhtään siltä, että huomenna on joulu! 😀 Ensi viikolla päivittelen Fitfashionin Insta stooria, muistakaahan seurata!

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Viime viikon ajatuksia x7Netflix-tärpit x415 kysymystä, joiden avulla löydät oman juttusi”Toiminimen perustaminen on helppoa!”Kaipaatko paskamyrskyä? Kirjoita näistä!Blogikriisi – taas kerranTörkypuheita kaatosateessa – nolot tilanteet x4Oletko sinäkin kiusaaja?