Vain äiti voi ymmärtää toista äitiä?

Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut olen ystäväpiirini ensimmäinen äiti. Pohdin tässä tekstissä muuttaako äitiys ystävyyttä ja tulin siihen tulokseen että ei välttämättä. Kirjoitin tuolloin että en koe kaverisuhteitteni muuttuneen vaikka tulinkin äidiksi ja olen samaa mieltä edelleen.

Blogeja lukiessani ja käydessäni lapsen kanssa kerhoissa, olen huomannut miten tärkeänä moni äiti pitää äitikavereitaan – sitä että ympärillä on verkosto, joka koostuu muista äideistä. Moni on puhunut ja kirjoittanut vertaistuen merkityksestä; miten ihanaa on jakaa äitiyden ilot ja surut toisen äidin kanssa. Ymmärrys on kuulemma aivan toista luokkaa kuin lapsettomien ystävien kanssa. Täytyy myöntää, että itsekin lapsen vauva-aikoina harmittelin seuran puutetta. Kaipasin päivisin seuraa – juuri silloin siis kun pääosa kavereistani oli töissä ja koulussa. Kun sitten jollain heistä oli vapaapäivä, hengailimme yhdessä enkä ollenkaan miettinyt että voi kun olisi äitikavereita. Oikeastaan oli mukavaa heittäytyä välillä toiseen maailmaan pois kakkavaippojen ja yöitkujen keskeltä ja jutella jostain aivan muusta.

img77 (1 of 1).jpg

img78 (1 of 1).jpg

img79 (1 of 1).jpgOlisinko saanut enemmän tukea ja ymmärrystä äitikaverista kuin lapsettomasta kaverista? Ehkä, en tiedä. Jollain tapaa minulla ei kuitenkaan ole ollut kovin iso tarve puhua ystävilleni äitiyden haasteista, ehkä siksikin kun mitään kovin suuria haasteita ei ole ollut. Olen saanut vertaistukea mieheltäni ja se on ainakin toistaiseksi riittänyt. Äitikaveri tietysti ymmärtäisi paremmin miksi en lähde baariin arki-iltana yms. mutta lapsettomissa kavereissa on muita hyviä puolia, kuten juuri tuo äitikuplasta ulos astuminen – oikeastaan en ole kokenut sellaisessa kuplassa ikinä olleenikaan, ehkä juuri lapsettomien kavereiden ansiosta. Eipä siinä kuplassakaan mitään pahaa ole, kunhan sinne ei jumitu ikiajoiksi. 😉

Ajattelen sen olevan vain rikkaus etteivät kaikki ystävät ole samanlaisia tai samassa elämäntilanteessa – ajatusmaailma avartuu ja tulee juteltua eri aiheista monipuolisemmin. 🙂 Yhteen äitikaveriin olen kuitenkin tutustunut äitiysloman/hoitovapaan aikana. Uudet ystävät ovat aina tervetulleita, olivat he äitejä tai eivät. 🙂

Voihan olla etten tiedä mistä olen jäänyt paitsi – ehkä äideistä koostuva verkosto olisikin ollut kuin taivaanlahja tuoreelle äidille. Kuulostaahan se nyt hauskalta; käydä yhdessä uimassa, kerhoissa ja shoppailemassa. Toisaalta näitä samoja asioita olen tehnyt lapsettomien kavereidenkin kanssa. Latasin kuitenkin kokeilumielessä viime viikolla Momzie-sovelluksen vihdoin puhelimeen, mutta poistin sen alle vuorokauden jälkeen. Tuntui oudolta että pelkän kuvan perusteella pitäisi päättää onko joku hyvä tyyppi vai ei. Ei tuntunut omalta jutulta ja tämä viimeistään sai minut ihmettelemään Tinderin suosiota. ;D

Kertokaa te, voiko vain toinen äiti ymmärtää toista – vai tarvitseeko ystävän aina ymmärtääkään täysin? 🙂

Seuraa Facebook & Instagram

Lue myös:

Raskaus alle vuoden seurustelun jälkeen

Lapset ovat pieniä vain hetken

Lapsi mikä ihana tekosyy

***

Like I’ve told you, I’m the first mom in our group of friends. It hasn’t bothered me, but I’ve heard from many other moms, that it’s so wonderful to have friends who are also moms. They have received a lot of peer support and understanding from other moms.

I’ve thought that when our child was a baby, it was nice to talk about something else than poo or diapers with my friends. It was relaxing. So I’m satisfied with my situation. Or am I only unaware what I’m losing?

What do you think; does mom need another mom as a friend?

Taru

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta