Voi vitt* äiti

Lasten kiroilu herättää ajatuksia – usein negatiivisia. Tässäpä yksi tarina aiheesta: Hain lapsen muutama viikko sitten päiväkodista. Lapsi siinä sitten kysyi, että ”mites on menny?” – on vissiinkin tuo päiväkodin henkilökunnalle esittämäni kysymys tarttunut häneenkin. Monessa muussakin yhteydessä on tullut huomattua, että se mitä sanot, on hetken päästä myös lapsen huulilla. Toisinaan aamulla lasta hakiessamme sängystä, hän tokaisee ”hei pikkunen”.

lasten kiroilu, lapsen kiroilu, kiroilu, kiroilu on pahasta, lapsi kiroilee, lapsi kiroili

Lasten kiroilu – varma tapa aiheuttaa paheksuntaa

Lähdin sitten suoraan vaunulenkille lapsen kanssa. Ja siinä rattaita työnnellessäni murjaisin jotenkin kummallisesti rattailla jalalleni. Suustani pääsi sitten ”voi vitt*.” Ennen kuin ehdin edes tajuta asiaa, lapsi kääntyi katsomaan minuun silmät loistaen ja sanoi ”voi vitt* äiti!”. Onneksi tilanne ei naurattanut – siitäkös lapsi olisi innostunut lisää. Käänsin hänen huomionsa muualle ja aloin puhumaan jostain muusta. Pari kertaa hän vielä toisti kyseisen sanan, mutta lopetti hetken päästä kuitenkin.

Vaikka vältämme lapsen seurassa kiroilua, on mielestäni täysin inhimillistä, että joskus lipsahtaa. Eihän se kivaa ole, jos lapsi alkaa vit*ua hokemaan. Harva varmaan alkaakaan, jos ohjaa huomion muualle – eikä muutenkaan kiroile koko ajan.

Oma reaktioni sai minut ajattelemaan asiaa tarkemmin – lapseni toistaessa ruman sanan, ensimmäinen ajatukseni oli nimittäin ”voi ei mitäköhän ne päiväkodissakin ajattelee, jos lapsi siellä alkaa rumia puhumaan?” Ensimmäinen ajatus ei siis ollut huoli lapsen turmeltumisesta, vaan siitä mitä muut ajattelee!

Miksi kiroilu on pahasta?

Niin, miksi ei saa kiroilla? Kuulostaahan se hirveältä – ajattelen näin, vaikka itsekin kiroilen. Mutta eikö tosiaan ole parempaa selitystä kuin hirveältä kuulostaminen?

Se nyt vain on aina ollut itsestäänselvää, ettei lasten kuullen kiroilla eikä lapset saa kiroilla. Mutta miksi? Ihan niin kuin oikeasti minua kiinnostaa muiden perustelut ja mielipiteet. Veikkaan että harva on edes miettinyt asiaa – sehän on aina ollut niin itsestäänselvää, ettei lapset saa kiroilla. Ei sillä – en haluaisi oman lapseni kiroilevan – se nyt tuli selväksi tuossa aiemmin.

Jos omaa mielipiteen, plussaa on osata myös perustella se. Mutta tämä onkin aika vaikea nakki! Rehellisesti sanottuna, en keksi muuta syytä kuin muiden paheksunnan ja yhteiskunnan normit. Tai no keksin – se jonka äsken juuri mainitsin; se hirveältä kuulostaminen. Kyseessä on kuitenkin aika huono syy, koska kiroilen itsekin.

Homma on vähän ristiriitainen: Tarjolla on samaan aikaan artikkeleita, jotka kertovat kiroilun olevan loukkaavaa sekä mielipiteitä, joiden mukaan kiroilu on osoitus kielen ja mielen köyhyydestä. Samaan aikaan on julkaistu artikkeleita, joissa kerrotaan kiroilun olevan merkki älykkyydestä sekä laajemmasta sanavarastosta. Että mites se homma oikeasti menee?

Riippuu seurasta

Jos puhutaan aikuisten kiroilusta, mielestäni siinä ei ole mitään vikaa – jos kiroilu ei ketään häiritse. Edelleen se saattaa kuulostaa pahalta, mutta ei se itseäni varsinaisesri häiritse. Osan suuhun ajoittaiset kiroamiset jopa sopivat. Kavereiden ja miehen kanssa keskenään ollessamme ärräpäät värittävät keskusteluamme, ilman että kukaan edes korvaansa lotkauttaa. Silti on olemassa monia tilanteita, joissa on parempi olla kiroilematta. Tietyissä tilanteissa kiroilu voi olla vain itselle haitaksi – varmempi siis käyttää korrektia kieltä, niin sanotusti. En itse esimerkiksi kiroilisi työhaastattelussa – vaikka olen ollut pariin otteeseen tilanteessa, jossa haastattelija itse on päästellyt pari ärräpäätä suustansa. 😀

Lasten kiroilu sen sijaan on vaikeampi nakki – kuten sanoin, en halua oman lapseni kiroilevan. Lasten kiroilu myös herättää huomion helpommin kuin aikuisen. Heitänkin pallon nyt teille:

Miksi lasten kuullen ei saa kiroilla – eikä kirosanoja liioin toivota lastenkaan suusta? Mitä ajatuksia lasten kiroilu herättää?

Entäs aikuisten kiroilu – mitä mieltä olet ja kiroiletko itse?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Onko silikonit hyvä syy kieltäytyä imetyksestä?Toinen lapsi vai ei?”Ehdittekö harrastaa enää seksiä?!””Ei siivota, leikitään vaan halihippaa” – Tarvitseeko sotkua sietää lapsiperheessä?On julmaa jättää lapsi ilman sisarustaMikä on yllättänyt äitiydessä?Saako lapsella olla tylsää?Vauvalle vakuutus, kyllä vai ei?

Onko silikonit hyvä syy kieltäytyä imetyksestä?

Imetys tai imettämättä jättäminen herättävät yllättävänkin paljon tunteita. Luin muutama päivä sitten artikkelin, jossa Toisenlaiset äidit-ohjelmassa esiintynyt nainen ei halunnut imettää silikonien takia – häntä huoletti rintojen tulehtuminen ja uusi mahdollinen korjausleikkaus. Kyseinen juttu oli myös Iltapäivälehdessä ja kommenttiboksin sisältö ei tullut yllätyksenä. Moni mietti, miksi hankkia lapsia, jos ulkonäkö on tärkeämpää kuin lapsen hyvinvointi.

En ole oikein koskaan käsittänyt, miksi muiden valinnat kuohuttavat toisia niin paljon. Asiahan ei kuulu kenellekään muulle ja äiti loppupeleissä päättää imettääkö vai ei. Oli syy sitten silikonit tai synnytyksen jälkeinen masennus, lapsen kannalta se on aivan se ja sama, mikä todellinen syy on.

Imettämättä jättäminen ulkonäön takia, imetys, ulkonäkö, imettäminen, vauva, äitiys, vanhemmuus, kasvatus,Stuff about, toisenlaiset äidit

Imettämättä jättäminen voi johtua monista syistä

On lukuisia syitä olla imettämättä. Imettämättä jättäminen voi johtua edellä mainittujen lisäksi esimeriksi äidin väsymyksestä, imetyksen aiheuttamasta ahdistuksesta, imetyksen hankaluudesta tai jostain sairaudesta. Jotkut näistä syistä ovat tietysti painavampia kuin toiset – jos imetys ei millään onnistu, niin sitten se ei onnistu.

Itse imetin lastani 3 kk. Olisin imettänyt pidempäänkin, jos se olisi onnistunut. Viimeisin kuukausi oli jo aikamoista taistelua asian kanssa. Olimme molemmat tyytyväisempiä (minä ja lapsi) lopetettuani imetyksen.

Pääasia että lapsi ja äiti voivat hyvin

Onko itsekkyyttä jättää imettämättä ulkonäön takia? Mitä jos tekee ulkonäöllään uraa tai sillä on muuten vain todella iso rooli työn kannalta? Onko se julmempaa, kuin esimerkiksi jatkuva poissaoleminen lapsen luota työmatkojen takia?

Voiko lapsen hyvinvointi olla ykkönen, vaikka jättäisi imettämättä ulkonäön takia? Mitä jos ajatus ulkonäön menettämisestä ja imetyksestä ahdistaa toden teolla ja näin ollen se vaikuttaisi negatiivisesti äitiin ja sitä kautta lapseen? Kumpi päätös on silloin lapsen hyvinvoinnin miettimistä? Pitäisikö silloin vain imettää väkisin vai olla hankkimatta lapsia?

Oma kantani

Itse en jättäisi imettämättä ulkonäön takia, mutten tuomitse jos joku niin tekee. Mielestäni voi olla äitinä hyvä, vaikka tekisikin moisen päätöksen – vaikka imetys olisi terveellisempää, ei lapsi mielestäni korvikkeesta kärsi (muutenhan se olisi kielletty). Harvoin yksi tehty tai tekemättä jättäminen määrittää, onko joku hyvä vai huono vanhempi.

Ajatusmaailmaani vaikuttaa varmasti se, että olen tullut allergiseksi muiden vanhemmuuden arvostelulle. Jos lapsi on tyytyväinen ja hänestä pidetään huolta, imettämättä jättämien ei sitä pilaa.

Mitä mieltä itse olet – onko imettämättä jättäminen ok ulkonäkösyiden takia?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Miten luottaa petetyksi tulemisen jälkeen? Lapsen yksityisyys netissä Raskaus alle vuoden seurustelun jälkeen Teetkö elämästäsi vaikeaa? Naiset jotka vihaavat miehiä Ranskassa vauvalle syötetään sokeria, pitäisikö meidänkin? Onko lapsen pakko saada joululahjoja? Oletko kelvollinen vanhemmaksi- testi! Vuosi äitinä

Yhden lapsen äidillä ei ole oikeutta valittaa?

Välillä tuntuu että äitiys on kilpailu. Kilpailu siitä kenellä on eniten paskaa ja kenellä kaikkein rankinta. Kenen lapsi valvoo eniten ja kenellä on pahin uhmaikä. Ja se kuka kokee itsellään olevan kaikkein rankinta – se tietää kaikesta kaiken. Ja se yhden lapsen äiti, sehän ei tiedä mistään mitään! Koska sillä on vaan se yksi lapsi. Kannattaa siis olla hiljaa ja antaa sen viiden lapsen äidin valittaa. Eikun hups, eihän sekään saa – jollain niitä lapsia on kymmenen. Sillä on varmasti vielä rankempaa.

Yhden lapsen äiti Yhden lapsen äiti Yhden lapsen äiti Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset tästä. Omasta mielestäni jokainen ihminen voi olla väsynyt, oli lapsia sitten nolla, yksi tai kymmenen. Ei se lasten määrä kerro kaikkea. Turha sitä on silti kieltääkään, että lisää lapsia tietää lisää vastuuta ja vähemmän aikaa. Usein myös lisää väsymystä. En siis todellakaan luottaisi väittämään, että kaksi lasta menee siinä kuin yksi. Voihan se joskus mennä näinkin, mutta sen varaan ei kannata laskea.

Kuten ehkä tiedät, meillä on yksi lapsi. Olemme siinä mielessä todella onnekkaita, että lapsi on nukkunut yönsä jo yli vuoden heräämättä (poikkeuksia lukuunottamatta). Ensi kuun lopussa hän täyttää 2. Silti jopa minuakin joskus väsyttää, vaikka nukunkin hyvin. Eiköhän se ole ihan normaalia. Ja minusta minulla on ihan samanlainen oikeus sanoa se ääneen. Joskus jopa se pelkkä ääneen sanominen helpottaa.

Yhden lapsen äiti

Yhden lapsen äitiJos vain sillä on oikeus valittaa ja väsyä, kenellä on raskainta, eihän kukaan meistä voisi sanoa ikinä mitään! Aina joku on väsyneempi ja aina jollain on asiat huonommin. Hyödyttääkö sekään mitään, ettei kukaan puhu tunteistaan – vain sen takia, että jonkun asiat on vielä huonommin?

Ymmärrän kyllä täysin, että itseä ärsyttää jos ei ole nukkunut vuoteen ja toinen valittaa yhdistä väliin jääneistä yöunista. Mielestäni tilannetaju onkin näissä hetkissä kultaa. Tämä on kyllä vähän ristiriitainen asia!

Sama pätee mielestäni kasvatusneuvoihin – niistä kiistely on turhaa. Itseäni niin tylsistyttää sellaiset syyttävään sävyyn käydyt kotihoito vs. päiväkoti vastakkaisasettelut tai muut vastaavat. Tykkään itsekin keskustella erilaisista aiheista, mutta neutraalisti ja ilman mitään syyllistämistä tai itsensä jalustalle nostamista. Veikkaan, että äidit osaavat aika hyvin itsekin syyllistää itseään – siihen ei tarvita ketään ulkopuolista.

Mitä mieltä itse olet? Saako myös yhden lapsen äiti – tai lapseton valittaa väsymystään? Vai onko monen lapsen äiti ”oikeutetumpi” 😀 valittamaan?

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Ankea, seksitön avioliitto  Kuinka usein äiti saa bilettää? Miksi rakkaus loppuu lapsiperheessä? Vanhemmat, jotka valittavat päiväkotiin kaikesta Lapselle säästäminen – kyllä vai ei? Äitiys vai ura – voiko saada molemmat? Vauva tuli parisuhde meni? ”Onko sun paikat nyt ihan löysät?” Raskaus pähkinänkuoressa