Riita asukuvien kulisseissa

Riita asukuvien kulisseissaToppi//kirppikseltä, takki, housut & kengät//H&M, aurinkolasit//Glitter

Viime perjantaina kävimme miehen kanssa keskustassa syömässä ja ostamassa minulle uuden puhelimen. Vanhan näyttö oli aivan säpäleinä, koska tiputtelen kännykkääni alvariinsa ja lapsikin päätti heittää sen pari kertaa lattialle. Nyt oli siis hyvä tilanne hankkia uusi.

Kun olimme syöneet ja ostaneet puhelimen, suunnitelmissa oli räpsäistä muutamat asukuvat. Menimme Bulevardille ja aloimme kuvaamaan. Tuuli olikin yllättävän kylmä, joten halusin kuvat nopeasti purkkiin. Siinä sitten kun laitoin poseeraukseni peliin, mies yhtäkkiä tokaisi että ”Sä näytät joka kuvassa ihan tältä” ja teki ilmeen, josta minulle tuli mieleen puolisokea pappa, joka etsii lasejaan. Varmaan hän yritti tehdä tämän ilmeen, joka minulla on tässä alla olevassa kuvassa. 😀

Riita asukuvien kulisseissa Riita asukuvien kulisseissaMinua tietysti ärsytti, koska mies ei ymmärtänyt poseerausteni päälle! Sanoin sitten ”En mä halua joka kuvassa aina hymyillä!” ja hän sitten vastasi ettei tarvitse hymyillä, mutta kuulemma valittaisin jälkeenpäin, jos hän ei olisi kertonut minun näyttävän tältä (ja taas sokea papparainen -ilme). Lopuksi sanoi vielä, ettei minulle voi antaa kritiikkiä. Minä sanoin sitten, että sinä et osaa antaa kritiikkiä ja olisit sitten voinut tehdä parannusehdotuksia, etkä sanoa tuolla lailla. No en sano sitten enää mitään, totesi mies ja räpsi muutaman räpsyn huolimattomasti. Silloin alkoi jo naurattaa koko tilanne.Riita asukuvien kulisseissa Riita asukuvien kulisseissa Riita asukuvien kulisseissaJoten kyllä, ”riita” voi syntyä tästäkin. En ehkä tätä ihan tosissani riidaksi kutsuisi, koska se kesti max. 5 minuuttia ja nauroimme hetken päästä…mutta kuitenkin. 😀 Otsikko siis ehkä aavistuksen valehtelee, mutta ajattelin tuon kuulostavan paremmalta kuin: ”Melkein riita asukuvien kulisseissa.”  Onneksi muutama hyvä kuva tuli välikohtauksesta huolimatta. 😉

Olisi hauska kuulla mikä on sun ja kumppanisi turhin ”riita”? 😀

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

The Blog Awards Finland – äänestä mua!

Bloggaamisen itsekeskeisyys ahdistaa

Pakkomielle liikunnasta

Kumpi on pahempaa – jättäminen vai jätetyksi tuleminen?

  Olen huomannut, että tykkäätte lukea parisuhteisiin liittyviä tekstejä, joten ajattelin pohtia otsikon kysymystä ihan postauksen muodossa.

Suurimmalla osalla meistä luultavasti on kokemus jättämisestä ja jätetyksi tulemisesta – kuin myös minulla. Usein ajatus on, että jättäjällä ei tunnu ero missään ja jätetty on taas aivan rikki. Tämähän on todella looginen ajatus – jos jättäjä ei halua enää olla yhdessä, mitä surkuteltavaa siinä on? Mielikuva jätetystä on taas se surullisempi – hänet on jätetty, vaikka hän olisi halunnut jatkaa suhdetta. Nämä ovat siis ne yleisimmät ajatukset, ainakin omien havaintojeni mukaan. Näin se ei kuitenkaan todellakaan aina mene.

Suhteen voi päättää, vaikka rakastaisi ja haluaisi olla yhdessä. Silloin syynä onkin yleensä ylitsepääsemättömät ongelmat suhteessa, omat- tai toisen kriisit. Tällöin myöskään jättäjällä ei varmasti ole helppoa; sitä voi kantaa syyllisyyttä toisen puolesta. Myös jättäjä voi tuntea katumusta ja mustasukkaisuutta, jos toinen löytääkin heti uuden rakkauden – oliko ero sittenkin virhe?

Jätetty taas voi tajuta eron jälkeen, että se oli oikea ratkaisu ja jatkaa elämäänsä hyvinkin nopeasti. Tähän varmasti vaikuttaa eron syyt – onko eroon liittynyt kolmansia osapuolia ja onko ero ollut riitaisa. Tietysti myös elämän muut osa-alueet vaikuttaa; onko muita läheisiä tukena ja elämässä muita sisältöä antavia asioita kuin parisuhde. Myös itseluottamus vaikuttaa; jos itseluottamus on todella huono, voi jätetyksi tuleminen antaa sille suuren kolauksen.

Omalla kohdallani voin sanoa, että jättäminen on ollut paljon pahempaa kuin jätetyksi tuleminen. Olen kokenut pahaa mieltä toisen puolesta ja tuntenut itseni sydämettömäksi paskaksi. Olen myös hetkellisesti kyseenalaistanut päätöstäni, jos eron syy ei ole ollut mikään dramaattinen. Pahinta on kuitenkin ollut se toisen huono fiilis.

Jätetyksi tuleminen on myös sattunut, mutta vain hetkellisesti. Kirjoitinkin tästä jo hieman tässä postauksessa. Silloin ollaan oltu tilanteessa, jossa suhde olisi romuttunut pian muutenkin – on ollut siis helppoa ottaa nokka kohti tulevaa. En myöskään ole jäänyt henkisesti roikkumaan ihmisessä, jonka vain luulin tuntevani.

Jätetyksi tuleminen olisi paha, jos ero johtuisi selkeästi jostain omasta anteeksiantamattomasta teosta. Olen huono kestämään syyllisyyttä, joten voin kuvitella sen olevan minulle todella hirveä tilanne. En ole kuitenkaan kokenut tällaista tilannetta, joten vaikea sanoa.

Mitä mieltä sinä olet? Kumpi on pahempaa ja miksi?

Kuvat: Suvi S., edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Miten luottaa petetyksi tulemisen jälkeen?

Aina sä seurustelet

Mikä siinä sitoutumisessa pelottaa?

Parisuhdekriisi

parisuhdekriisiKun aloin viimeksi seurustelemaan, päätin etten stressaa mistään. En niin mistään. En murehtisi menisikö joku sittenkin pieleen, enkä miettisi etenemmekö liian nopeasti. Ja kaikki menikin hyvin, enkä stressannut. Elettiin täysin sovussa ja autuaan tietämättöminä toistemme ärsyttävistä tavoista.

Siinä vaiheessa kun muutetaan saman katon alle, on turha enää edes yrittää kuvitella että ärsytyksiltä vältyttäisi. Miehelle tuli aika yllätyksenä minun siisteysintoiluni ja minulle tuli yllätyksenä se, että sängyn petaaminen oli hänellä välillä työn takana jne. Vaikka lähes asuin hänen luonaan ennen yhteenmuuttoa, sotku ei jostain syystä haitannut, koska kyseessä ei ollut kuitenkaan minun oma asuntoni. 😀

Kun sitten annoin kritiikkiä jostain asiasta (ei välttämättä siivouksesta, mutta käytän sitä nyt esimerkkinä) ja selitin oman kantani, mies kuunteli, sovimme asian ja jatkoimme elämäämme normaalisti. Mutta entäs sitten, kun mies antoi minulle kritiikkiä?

parisuhdekriisi ParisuhdekriisiNäissä tilanteissa jotenkin stressaannuin ja suurentelin asiaa.  Esimerkiksi jos mies sanoi että nalkutan siivouksesta, minä ihmettelin onko tässä kyseessä joku parisuhdekriisi? Jostain syystä ensimmäinen ajatukseni näissä tilanteissa oli, että tässä olisi nyt joku isompikin ongelma. Aivan kuin kritiikkiä kuuluisi antaa vasta siinä tilanteessa, kun kaikki on jo ehtinyt menemään päin peetä eikä mitään ole tehtävissä?! Hassua että olen ajatellut näin.

Sitten mies ihmetteli miksi otan kommentin niin raskaasti – eihän se ole mikään iso juttu, kunhan nyt vain sanoi asiasta. Niinpä. En kai ollut vain tottunut siihen, että asioista voidaan keskustella ennenkuin kuin niin sanotusti läikkyy yli.

ParisuhdekriisiNykyään tiedostan ettei kritiikki parisuhteessa tarkoita, että toinen on jo pakannut kamansa ja on valmis häipymään. Joskus tietyssä mielentilassa – ja varsinkin jos samasta asiasta on annettu kritiikkiä minulle useampaan kertaan, meinaan sortua tähän ajattelutapaan. Olen tyytyväinen, että puhumme asioista suoraan ajoissa. Ongelmia on paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin avata vuosikausia tiukentuneita solmuja. Tietysti toisen kritiikistä on hyvä ottaa onkeensa, mutta ei siitä silti pidä tehdä isompaa juttua kuin se oikeasti on. On myös tilanteita, jossa pienet ärsytykset on hyvä niellä mukisematta. 😀 Onneksi nämä ovat vain tämmöisiä pieniä juttuja, jotka eivät oikeasti merkitse isommassa mittakaavassa mitään.

Jos siis saat kritiikkiä parisuhteessasi, se ei tarkoita että kyseessä on vuosisadan pahin parisuhdekriisi.  Ja vaikka kyseessä olisikin parisuhdekriisi, se ei tarkoita ettette pääsisi sen yli. Tällä parisuhdekriisi ilmaisulla tarkoitan tässä tapauksessa tilannetta, jossa pitää oikeasti alkaa tekemään muutoksia parisuhteen hyväksi eikä homma ole käsitelty pelkästään anteeksipyynnöllä. Tietysti jotkut isot elämänmuutokset voivat aiheuttaa kriisejä. Onneksi niistä pääsee yli, jos vain kumpikin haluaa tehdä töitä suhteen eteen.

Oletko sinä joskus tehnyt kärpäsestä härkäsen? Annatko itse kritiikkiä parisuhteessasi tai saatko sitä?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Aina sä seurustelet

Miten luottaa petetyksi tulemisen jälkeen?

Kuinka tapasin mieheni?