14 parasta asiaa miehessäni

Minä ja mies olemme olleet yhdessä nyt reilu kolme vuotta. Tavallaan se on aika lyhyt aika, kun miettii missä tilanteessa olemme nyt; asumme yhdessä ja meillä on jo melkein parivuotias lapsi. Piia kirjoitti jokin aika sitten postauksen Parhaat asiat miehessäni. Ajattelin toteuttaa vastaavan omasta miehestäni, vaikka häntä ei täällä blogissani näykään. Tässä siis miehen parhaat puolet x 14:

1. Aitous – tää on ehdottomasti heittämällä yksi parhaista, ellei jopa paras puoli. Musta on ihanaa, että hän on aidosti oma itsensä. Eikä sitä kiinnosta paskan vertaa jotkut yhteisönormit. 😀 On silti kuitenkin kohtelias ja mukava.

2. Älykkyys – tätä tuskin tarvitsee sen enempää avata?

3. Se on vähän babyface.

4. Pesee paljon pyykkiä.

miehen parhaat puolet miehen parhaat puolet5. On maailman paras isä meidän tytölle.

6. Soittaa kitaraa ja tekee musiikkia.

7. Lohduttaa mua jos alan vollottaa turhaan (tai syystä).

8. Auttaa mua tietokoneen ja muiden teknisten vempeleiden kanssa.

miehen parhaat puolet miehen parhaat puolet9. Tuo mulle kaupasta limua jos oon ite unohtanut.

10. Nauru – sellainen ihana kikatus :D.

11. Ei juo melkein yhtään alkoholia tai polta tupakkaa.

12. Se on hauska..

13. ..ja rento. Silloin kun itse tekee mieli höyrytä, mies osaa rauhoittaa tilanteen. 😀

14. Tukee mua tavoitteissani, vaikka ne olisi suuruudenhulluja.

Mitkä on sun miehen parhaat puolet? Löytyikö tästä listasta jotain samoja? 🙂

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Päivittelen tällä viikolla Fitfashionin snäppiä (fitfashionfi)! Muista seurata sielläkin. <3

Lue myös:

Raskaus alle vuoden seurustelun jälkeen Kuinka tapasin mieheni? Kroppa ja parisuhde menee pilalle kun saa lapsen Paljon viikossa menee rahaa ruokaostoksiin? Vauva-ajan turhakkeet Päivän paskimmat Raskaus pähkinänkuoressa Miksi lapselle säästäminen kannattaa? Haluan avioehdon – enkö luota parisuhteeseen?

Onko mustasukkaisuus sairasta?

Kuten olette ehkä teksteistäni voineet huomata, minua kiinnostaa ihmissuhteet sekä ylipäätänsä käyttäytymiseen ja ihmismieleen liittyvät asiat. Tänään aiheena mustasukkaisuus – onko mustasukkaisuus sairaus vai täysin normaali tunne? Päätin kirjoittaa tästä aiheesta luettuna Kaisan mielenkiintoisen tekstin Kuinka eroon mustasukkaisuudesta?

Teksti oli todella mukaansatempaava ja olen joistakin asioista samaa mieltä. Kaikkea en kuitenkaan allekirjoita ja päätinkin tässä tekstissä avata ajatuksiani aiheesta. 🙂

Mustasukkaisuus ja kontrollointi

Tässä suora lainaus tekstistä:

”Näen mustasukkaisuuden ongelman on siinä, että se on kulttuurissamme todella tuettua ja sosiaalisesti hyväksyttyä. Meidän on aika helppo perustella mustasukkaisuuttamme sillä, että se on normaalia, sillä “kaikkihan ovat mustasukkaisia jossain määrin”, ja “sehän vain kertoo siitä että välitän toisesta” ja “sehän on psykologisestikin täysin inhimillinen tunne.”

Itse ajattelen mustasukkaisuuden olevan tunne ja kaikkien tunteiden on hyvä olla sallittuja ja hyväksyttyjä. Mielestäni siis mustasukkaisuuden tuntemisessa ei ole mitään väärää tai häpeällistä. Mustasukkaisuuden tunteminen ja toisen kontrollointi eivät ole sama asia – ensimmäinen on tunnetila, eikä pelkästään kokemalla tunnetta voi vahingoittaa toista. Kontrollointi taas liittyy käytökseen, joka on täysin eri asia. Mustasukkaisuus ei siis tarkoita, että kontrolloisi toista.

onko mustasukkaisuus sairaus? onko mustasukkaisuus sairaus?

Onko mustasukkaisuus sairaus?

Tässä toinen lainaus tekstistä: ”Kuitenkin yhteiskunta sanoo, että on ok olla tietyissä määrin mustasukkainen, mutta kun se menee liiallisuuksiin, se onkin sairasta. Näen ristiriidan siinä, että on ok omistaa ja kontrolloida toista jonkin verran, mutta jos sen täydellä sydämellä, se onkin sairasta?”

Itse en taas ymmärrä mitä ihmeellistä on siinä, että tietyissä määrin mustasukkaisuutta pidetään normaalina ja liiallisuuksiin mentäessä sairaana. Kyllähän esimerkiksi masennus ja alakuloisuuskin ovat ajoittaisena tunteena täysin normaaleja ja pidempään jatkuessa siitä voi kehkeytyä masennus.

On myös normaalia raivostua joskus, mutta jatkuva raivohulluus ja agressiivisuus ei ole tervettä. On myös normaalia nauttia seksistä, mutta liioissa määrin se voi mennä addiktion puolelle ja häiritä elämää. On normaalia vetää joskus kännit, mutta päivittäinen ryyppääminen on sairasta. Miksi mustasukkaisuus olisi eri asia? Ymmärrättekö pointtini?

Rajanveto terveen ja sairaan välillä ei ole helppoa psykiatrien, terapeuttien tai lääkäreidenkään toimesta. Siksi mielestäni meidän ei tulisikaan leimata negatiivisia tunteitamme sairaiksi. Tai harhaksi ja illuusioiksi, kuten tekstissä esitettiin. Tunteet ovat todellisia, myös ne negatiiviset. Niitä voi oppia hallitsemaan, mutta ei niitä kannata lähteä kieltämään.

Maailma on jo tarpeeksi tuomitseva – hyväksytään edes ne tunteet, vaikka ne eivät aina niin kivoja olisikaan.  Tunteet on mielestäni hyvä hyväksyä, mutta niihin ei tarvitse jäädä vellomaan. Tätä juuri tarkoitan tunteiden hallitsemisella. Voimme itse vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme niihin; jos koemme mustasukkaisuutta mitä teemme asialle vai teemmekö mitään? Hyväksymmekö kyseisen tunteen ja annamme sen mennä pois vai jäämmekö tarkastelemaan sitä? Molemmat vaihtoehdot voivat olla hyviä tilanteesta riippuen.

onko mustasukkaisuus sairaus?

onko mustasukkaisuus sairaus?Itse koen harvoin mustasukkaisuutta ja suhtaudun siihen aika järkiperäisesti; mietin onko tämä asia joka kannattaa ottaa puheeksi vai kannattaisiko tämä käsitellä ihan vain itsekseen? Lähes aina olen päätynyt jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja hyvä niin.

Onko mustasukkaisuus sairaus omasta mielestäni? Ei ole, mikäli se ei hallitse elämää tai vaikeuta sitä suuresti. Mielestäni mustasukkaisuuden tunteelle kannattaa tehdä jotain, jos sitä kokee jatkuvasti ja kokee asian häiritsevän omaa elämää ja parisuhdetta.

Mitä mieltä itse olet – onko mustasukkaisuus sairaus? Tarvitseeko siitä päästä eroon?

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Toiseen ihastuminen – parisuhteen loppu?Miksi rakkaus loppuu lapsiperheessä? Pitkä parisuhde vai monia kumppaneita? Haluan avioehdon – enkö luota parisuhteeseen? Kulta, haista vit**! Erotaanko nykyään liian helposti? 8 faktaa meidän parisuhteesta! Kumpi on pahempaa – jättäminen vai jätetyksi tuleminen? Turhin parisuhderiita ikinä!

Miksi rakkaus loppuu lapsiperheessä?

Moni pari eroaa pikkulapsi-aikana. Tuolloin elämä kokee muutoksen, pitää ottaa uusi rooli vanhempana eikä yhteistä aikaa ole yhtä paljon kuin ennen. Toisinaan vanhemmat myös väsyvät ja se voi vaikuttaa parisuhteeseen negatiivisesti. Luin Trendin artikkelin, jossa Paula Vesala mainitsi ”ymmärrän miksi rakkaus loppuu lapsiperheessä”. Myös monen muun suusta olen kuullut tämän lausahduksen. Pohdimme itse tätä miehen kanssa ja tajusimme, ettei lapsen saaminen ole missään vaiheessa horjuttanut suhdettamme. miksi rakkaus loppuu?miksi rakkaus loppuu?

Miksi rakkaus loppuu?

Miksi rakkaus loppuu?

Tuossa alussa jo vähän syitä pyörittelin, mutten haluaisi uskoa noiden syiden yksinään johtavan eroon. Tietysti se on helppo sanoa, kun itse ei ole siinä tilanteessa ollut.

Vaikea siis sanoa erojen syitä; ehkä odotukset perhe-elämästä eivät kohtaa todellisuuden kanssa. Tällöin voidaan helposti ajatella suhteessa olevan vikaa – miksi olen tyytymätön ja ärtynyt, eihän tämä ole yhtään sellaista kuin kuvittelin. Vanhemmuudessa on se pelottava seikka, ettet koskaan tiedä mitä tulee vastaan. Et voi tilata helppoa ja hyvin nukkuvaa vauvaa – lapsi voi olla sairas tai muulla tavoin tyytymätön. Se verottaakin voimia erilailla.

Veikkaankin myös väsymyksellä olevan näppinsä pelissä – kun silmät meinaavat lurpsua kiinni keskellä kirkasta päivää, toista ei jaksa huomioida. Puoliso voi jopa ärsyttää ja häneen voidaan purkaa omat huonot fiiliksensä. Osa saattaa myös pelästyä vanhemmuuden sitovuudesta ja tehdä hätiköityjä päätöksiä parisuhteessa.

Miksi rakkaus loppuu?

Miksi rakkaus loppuu?

Parisuhde ja vauva-aika

Muistan itsekin olleeni väsynyt ja stressaantunut toisinaan vauva-aikana. Se ei kuitenkaan ollut jatkuvaa ja tiesin väsymyksen olevan ohimenevää. Tietysti oli välillä vaikeita hetkiä. En silti nähnyt kumppania vihollisena – mies oli ja on edelleen tuki ja turvani. Vaikeista hetkistä huolimatta, en kokenut vauva-aikaa mitenkään kovin raskaaksi – tai sitten aika kultaa muistot. Olin ehkä enemmänkin yksinäinen, koska lähipiirissä ei ollut muita äitejä. Siksi olin entistäkin iloisempi miehen saapuessa kotiin töistä. 😀

Nykyään siskoni perheineen asuu naapurissamme ja lähistöllä asuu muutenkin paljon lapsiperheitä. Lapsi saa pihallamme ikäistänsä seuraa ja minä saan vaihtaa kuulumisia muiden aikuisten kanssa. Lapsemme isovanhemmat osallistuvat myös paljon hänen elämäänsä, jolloin me tietysti saamme aikaa itsellemme ja toisillemme. Toisaalta lapsi on nyt päiväkodissa ja itse aloitan ensi viikolla taas koulun – tilanne on eri kuin vuosi sitten.

Jaksamisen kannalta koen yhtenä tärkeimpänä asiana juurikin sen oman- ja parisuhdeajan. Tulisin hulluksi, jos en välillä saisi toteuttaa itseäni kirjoittamalla tai pääsisi treenaamaan. Myös kavereita on ihanaa nähdä ja välillä otan lapsen mukaan tavatessani heitä. Vietämme miehen kanssa myös aikaa yhdessä ja säännöllisen epäsäännöllisesti pidämme parisuhdepäiviä, jolloin teemme kahdestaan jotakin mukavaa. Yhteisen ja oman ajan lisäksi, tärkeintä on muistaa toimia tiiminä parisuhteessa. Myös vaikeina hetkinä.

Miksi rakkaus loppuu?

miksi rakkaus loppuu?

Itse koen suhteen vain vahvistuneen vanhemmuuden myötä. Ehkä se menee niin, että suuret elämänmuutokset joko erottavat – tai sitten jatketaan yhdessä entistäkin läheisempinä?

Tuntuu ehkä hieman hassulta kirjoittaa tästä aiheesta, kun omakohtaista kokemusta ei varsinaisesti ole. Mielestäni eroon päätyneet parit eivät todellakaan ole sen huonompia kuin yhdessä pysyneet. Joskus se ero on hyvä ratkaisu. Silti minulla on tunne, että moni pikkulapsiaikana eroon päätynyt parisuhde olisi voinut jatkua muutaman vuoden päästä onnellisena, kun vaikeimman ajan yli olisi päästy. Joskus vaikeudet voivat johtua olosuhteista ja olla monen asian summa. Voin toki olla väärässä – kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mitä parisuhteen sisällä oikeasti tapahtuu.

Onko teillä mielipidettä, miksi rakkaus loppuu lapsiperheessä? Mitkä asiat lujittavat suhdetta?

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Toiseen ihastuminen – parisuhteen loppu? Pitkä parisuhde vai monia kumppaneita? Haluan avioehdon – enkö luota parisuhteeseen? Kulta, haista vitt*! Erotaanko nykyään liian helposti? Miten luottaa petetyksi tulemisen jälkeen? Lapsettomat eivät ymmärrä? Raskaus alle vuoden seurustelun jälkeen Lapsi, mikä ihana tekosyy