Kannattaako pettämisestä kertoa?

Tänään minun oli todella vaikea keksiä kirjoitusaihetta. Onneksi vauva.fi ei koskaan petä ja Googlettelun jälkeen päädyin keskusteluun, jossa puidaan tämän postauksen aihetta; kannattaako pettämisestä kertoa?

Pettäminen on tietysti hankala määritellä – rajathan menevät juuri siellä, mistä yhdessä sovitaan. Pettämisellä tarkoitankin tässä tekstissä juuri niitä asioita, jotka rikkovat parisuhteen yhdessä sovittuja rajoja tai sääntöjä – mitä ne sitten ikinä ovatkin. Myös sen takia, tämä aihe on tietysti hankala ja varsin monimutkainen.

Parisuhteita on yhtä monta erilaista kuin on ihmisiäkin. Voidaanko edes sanoa, mikä ylipäätänsä on parisuhde ja pitäisikö joka suhde määritellä? Parisuhde ei nimittäin välttämättä ole se kahden ihmisen välinen perinteisenä pidetty parisuhdemalli. Uskon kuitenkin, että luottamuksen pettämistä voi tapahtua ihan jokaisessa suhteessa – olivatpa ne rajat mitä hyvänsä.

Kannattaako pettämisestä kertoa Kannattaako pettämisestä kertoa

Kannattaako pettämisestä kertoa?

Veikkaan että monen vastaus tähän riippuu täysin tilanteesta; onko pettäminen kertaluontoinen lipsahdus vai vuosikausia tapahtuva harkittu juttu? Parisuhteen kesto, sitoutumisen taso ja suhteen hyvinvointi vaikuttavat varmasti myös asiaan suhtautumiseen. Jos suhde menee muutenkin päin mäntyä, voi pettäminen olla ns. viimeinen pisara ja se haluttaisiin tietää. Jos taas kaikki menee muuten loistavasti, ei ehkä haluaisi minkään horjuttavan tuota tilaa.

Tuoreessa suhteessa tapahtunut pettäminen luultavasti haluttaisiin tietää – jos toinen pettää luottamuksen heti suhteen ensimetreillä, onko hän silloin tosissaan ollenkaan? Siinä vaiheessa kun toiseen ollaan vasta tutustumassa, tällainen vaikuttaa varmasti vahvemmin mielikuvaan kumppanista.

Ne keiden mielestä pettämisestä kannattaa kertoa, luultavasti arvottavat täyden avoimuuden ja rehellisyyden korkealle arvoasteikossaan. Halutaan ettei omassa suhteessa ole salaisuuksia ja että asiat käsitellään yhdessä.

Toisten mielestä kertominen on taas täysin turhaa ja aiheuttaisi vain pahaa mieltä. Kertomista saatetaan pitää myös itsekkäänä – sen tarkoitus olisi vain helpottaa pettäjän omaa oloa. Miksi turhaan pahoittaa toisen mieltä, jos voisi pitää asian omana tietonaankin?

Kannattaako pettämisestä kertoa

Kannattaako pettämisestä kertoa

Kunnioitus

Itselleni yksi tärkeimmistä arvoista parisuhteessa on kunnioitus. Se mitä se kenellekin tarkoittaa, vaihtelee varmasti paljon. Voiko parisuhteessa olla kunnioitusta jos pettää luottamuksen pahasti? Onko omasta mokasta kertominen kunnioitusta? Vai se, että pitää asian omana tietonaan toisen tunteita säästääkseen?

Omasta mielestäni kunnioitusta on ainakin se, ettei toisen selän takana vehkeillä mitään. Itse kokisin sen suoranaisena pilkkanaan pitämisenä, jos eletään jotakin kaksoiselämää ja valehdellaan. Haluan tietää missä mennään ja käsitellä asiat yhdessä – riippuen tietysti siitä, kuinka vakava luottamuksen pettäminen on kyseessä. Ainakin tällä hetkellä ajattelen niin.

Mitä mieltä sinä olet – kannattaako pettämisestä kertoa?

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Miten luottaa petetyksi tulemisen jälkeen? Parisuhdekriisi Kumpi on pahempaa – jättäminen vai jätetyksi tuleminen? Erotaanko nykyään liian helposti? Pitkä parisuhde vai monia kumppaneita? Miksi rakkaus loppuu lapsiperheessä? Onko mustasukkaisuus sairasta? Toiseen ihastuminen – parisuhteen loppu? Ankea, seksitön avioliitto

Toiseen ihastuminen – parisuhteen loppu?

Parisuhteet ja niiden säännöt ovat todella yksilöllisiä asioita. Jokainen pari voi itse määrittää, mikä on ok ja mikä ei. Toisinaan rajat jäävät määrittämättä, koska luotetaan kummankin olevan samoilla linjoilla tiettyjen asioiden suhteen. Joskus tämä toimii ja joskus tullaankin huomaamaan, että asioista olisi ollutkin syytä keskustella etukäteen.

Uskottomuus ja pettäminen ovat aiheita, jotka herättävät paljon erilaisia tunteita. Se mikä toisille olisi ok, olisi toisten suhteessa jo pettämistä. Parisuhteista keskusteltaessa, olen usein huomannut monen mielestä henkisen pettämisen olevan pahempaa kuin fyysinen. Tämä on saanut minut miettimään, mitä tällä henkisellä pettämisellä tarkoitetaan? Onko kyseessä kenties toiseen ihastuminen vai jotain muuta? Mitä?

Mielestäni ihastuminen ei ole pettämistä. Toiseen ihastuminen on pitkässä parisuhteessa erittäin tavallista ja se voi olla aivan viatonta. Sen ei tarvitse, eikä pidä johtaa mihinkään – jos ei niin halua. Eihän ihminen tunteilleen mitään voi. Teoilleen kyllä ja sille, lähteekö ihastusta ruokkimaan vai päättääkö keskittyä omaan parisuhteeseensa ja sen parantamiseen. Fyysinen pettäminen on sen sijaan täysin oma valinta. Onko henkistä pettämistä siis olemassakaan? toiseen ihastuminen toiseen ihastuminen toiseen ihastuminen

Pientä ihastumista vai päätä pahkaa rakastumista?

Osa ihmisistä ihastuu jatkuvasti – tunnen ihmisiä, jotka saattavat ihastua jo ensikohtaamisella. Usein ne ihastukset tuppaavat myös unohtumaan yhtä nopeasti. Tällainen ihastuminen kuulostaa siis aika harmittomalta ja oman pään sisäiseltä. Ihastuminen ei siis tarkoita, että omassa suhteessa olisi mitään pielessä – minun mielestäni.

Toiset ovat taas sitä mieltä, että suhteen ulkopuolinen ihastus kertoo omassa suhteessa olevan jotain vikaa. Ehkä näin voi joissain tapauksissa ollakin. Silloin se voi olla hyvä herätys molemmille – suhteeseen pitää muistaa myös panostaa, jotta se pysyy hyvänä.

Ihastumisia on tietysti myös eri tasoisia – onko kyseessä vain hetkellinen ajatus vai pyöriikö asia mielessä jatkuvasti? Voimakkaampi toiseen ihastuminen on vaikeampaa sivuuttaa, mutta sekään ei mielestäni tarkoita parisuhteen loppua. Ihastumisesta huolimatta suhteen voi saada toimimaan jos tahtoa löytyy. Pitkässä suhteessa moni asia on molempien tahdosta ja panostuksesta kiinni. Siksi päätöksiä ei mielestäni kannata tehdä tunnekuohujen keskellä – ensin pitää selvittää itselleen, mitä oikeasti haluaa.

toiseen ihastuminen

toiseen ihastuminen

toiseen ihastuminen

Toiseen ihastuminen – parisuhteen loppu vai uusi alku?

Suhteen ulkopuolinen ihastus nähdään usein oman parisuhteen loppuna, mikäli se jostain syystä tulee ilmi. Osa pitääkin tiedon ihastuksesta itsellään. Silloin asialle ei ehkä aiota tehdä mitään, eikä sen koeta olevan uhka omalle suhteelle. Toiset taas kertovat kaikista tunteistaan puolisolle hyvinkin avoimesti. En tiedä onko kertominen hyvä vai huono juttu – sekin riippuu varmasti tilanteesta.

Tilanne on varmasti molemmille raskas – ainakin sille, joka ei ole ihastunut. Silti jos molemmilla on halua yrittää, asia tuskin on ylitsepääsemätön. Tässä hyvä blogiteksti ja esimerkki siitä. Sitä paitsi, on sitä varmasti paljon pahemmistakin asioista selvitty parisuhteessa jatkaen entistäkin vahvempana tiiminä.

Jos ihastuu toiseen ja haluaa heti lyödä hanskat tiskiin, ehkä oma suhde ei ollutkaan sellainen, johon haluaa täysillä panostaa? Minun on nimittäin erittäin vaikea kuvitella tilannetta, jossa kaksi ihmistä on hyvässä suhteessa rakastaen toisiaan ja sitten yhtäkkiä toinen vain lähtisikin ihastumisen perässä. Tai sitten näissä tilanteissa toinen on vain luullut kaiken olevan hyvin, eikä toinen olekaan ollut samaa mieltä. Tällöin olisi tietysti ollut fiksua jutella ongelmista kumppanin kanssa, eikä vain nostaa kytkintä sopivan tilaisuuden tullen, mutta kukin tavallaan.

toiseen ihastuminen

toiseen ihastuminen

toiseen ihastuminenMitä ajatuksia tämä herättää? Onko sinun parisuhteessasi ollut suhteen ulkopuolisia ihastumisia? Selvisittekö asian yli?

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Kuluuko stripparit polttareihin? Ankea, seksitön avioliitto Vihkisormukseen tuli reikä! Miten luottaa petetyksi tulemisen jälkeen? Haluan avioehdon – enkö luota parisuhteeseen? Meidän parisuhteen salaisuus x 9 Pitkä parisuhde vai monia kumppaneita? Haluan avioehdon – enkö luota parisuhteeseen? 8 faktaa meidän parisuhteesta!

Pitääkö kumppanin olla korkeakoulutettu?

Kirjoitin tammikuussa postauksen petetyksi tulemisesta ja miten luottaa sen jälkeen. Sain tähän kyseiseen postaukseen kommentin, jossa todettiin että onneksi ei ole ollut vastaavia ongelmia, koska hänen miesmakuunsa eivät kuulu ”pahat pojat” tai ammattikoulun käyneet playerit. En tiedä oliko kommentti kirjoitettu vitsillä vai ei, mutta sain siitä silti kimmokkeen kirjoittaa tämän postauksen: Onko koulutuksella väliä?

En myöskään tiedä viitattiinko tällä, että minun miesmakuuni kuuluisivat ”pahat pojat” tai ”ammattikoulun käyneet playerit”. Tässä meni mönkään sillä en pidä playereista, eivätkä pahat pojat ole ikinä varsinaisesti kuuluneet miesmakuuni. Koulutustaustalla ei omasta mielestäni ole väliä. 😀 Tästä pystyin kuitenkin päättelemään, että kommentilla yritettiin kertoa ammattikoulun käyneiden olevan huonompia kuin korkeammin koulutetut; vähintäänkin alttiimpia pettämään. 😉

Onko koulutuksella väliä Onko koulutuksella väliä Itseäni tämä ajatus todella huvittaa; kuvitteleeko joku oikeasti vielä tänäkin päivänä ihan tosissaan, että koulutustaso määrittää millainen olet parisuhteessa tai ylipäätänsä ihmisenä?

Itse taisin tässä postauksessa jo avata ajatuksiani tästä; minulla ei ole kumppanin tai ystävieni suhteen mitään koulutuskriteerejä. Olen tavannut fiksuja ihmisiä joilla on alla vain peruskoulu, typeriä maistereita ja toisinpäin. En usko että koulutustaso kertoo ihmisestä paljoakaan – varsinkaan sitä onko henkilö luotettava parisuhteessa. Kaikista typerintä on mielestäni, että joku oikeasti kuvittelisi olevansa parempi vain korkeamman koulutustason takia. Se kertoo mielestäni siitä, ettei kyseinen henkilö välttämättä kovin fiksu ole. Onko koulutuksella väliä

Onko koulutuksella väliäOnko koulutuksella väliä? Kommentoi ja mielellään perusteluiden kera!

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Ulkonäöstä huolehtiminen on itsensä ja toisten kunnioittamista Baarissa on tylsää Vanhempien nurkissa lojuvat kaksikymppiset Yhden lapsen äidillä ei ole oikeutta valittaa? Kielellisesti lahjattomat narsistiset bloggaajat Lapsi, mikä ihana tekosyy Ranskassa vauvalle syötetään sokeria, pitäisikö meidänkin?Positiivisuus bullshitti Voit olla räväkkä olematta töykeä