Kun syöminen on pakkopullaa

Syöminen on tuntunut jonkin aikaa pakkopullalta. Raskauden jälkeen huomasin ruokahaluni pudonneen. Ihmettelin miten kaikki sanoivat imetysaikana nälän olevan pohjaton. Itselläni asia oli täysin päinvastoin. Aineenvaihdunta tuntui aivan jumahtaneelta ja itseään piti muistutella riittävästä syömisestä. Ajan kuluessa ruokahaluni parani, mutta edelleen huomaan itselleni tulevan kausia, jolloin syöminen meinaa unohtua. Tällä hetkellä minulla on meneillään tällainen ruokahaluttomuus. Toinen juttu, jonka olen huomannut on se, ettei mikään maistu mielestäni hyvältä.

Muutama vuosi sitten asia oli aivan päinvastoin. Treenasin kovaa ja nälkä oli koko ajan. Söin tuolloin paljon enemmän kuin mieheni, ilman mitään ähkyä. Aamulla nousin innoissani ylös, koska tiesin saavani ihanaa kaurapuuroa raejuustolla. Nykyään sama setti on mielestäni oksettava.

Ennen en olisi ikinä voinut unohtaa syödä – nälkä kyllä ilmoitti, milloin oli aika saada murua rinnan alle. Nykyään sitä katsoo kelloa ja toteaa, että pitäisi varmaan syödä jotain. Sitten mietin mikä maistuisi vähiten pahalta. 😀 Tiedän myös että raskausaika voi muuttaa makumieltymyksiä, mutta nyt tuntuu että kaikki maistuu suoraan sanottuna paskalta. Minulla oli reilu vuosi sitten samanlainen ajanjakso ja kävin asian tiimoilta lääkärissäkin. Kaiken pitäisi kuitenkin olla ok.

Ruokahaluttomuus

RuokahaluttomuusEn kaipaa sitä hevosennälkää takaisin, koska oli sekin aika rasittavaa – sai koko ajan tehdä eväitä ja miettiä mitä seuraavaksi söisi. 😀 Olisi silti kiva nauttia syömästään ruoasta ja että nälkä tulisi säännöllisesti. Veikkaan suurimman syyn tähän olevan aktiivisuuden keventyminen ja se, että aineenvaihduntani on kenties jumissa. Ja sen käyntiin saamiseksihan auttaisi juuri se säännöllinen syöminen ja lisäaktiivisuus.

Tiedän siis miten tästä pääsisi eroon, mutten haluaisi alkaa miettimään ja suunnittelemaan syömisiäni paljoakaan. Toisaalta, ei kai tässä muu auta. Kävin eilen juoksemassa pitkästä aikaa ja yllättäen ruoka maistui sen jälkeen, joten liikunta kyllä laittoi aineenvaihdunnan käyntiin. Pitää taas lukea oma postaukseni Kiihdytä aineenvaihduntaa x8. 😀

Syynä voi tietysti olla myös se, että olen tehnyt vuoden sisään aika paljon elämänmuutoksia: Olin hoitovapaalla, menin töihin, jäin taas vapaalle, otin loparit, aloitin koulun, siirryin toiseen kouluun ja aloitin toisen, keskeytin toisen ja nyt olen perustamassa toiminimeä. Ajatukset ovat siis tällä hetkellä vähän muualla, kuin omissa syömisissä.

Pitää silti nyt alkaa kiinnittämään ruoan säännöllisyyteen kunnolla huomiota – en halua nuupahtaa ja jumittaa aineenvaihduntaani enää lisää. Toisaalta olen aina ollut pieniruokaisempi, lukuunottamatta tuota bodailuvaihetta. Voisiko olla sittenkin niin, että nyt ruokahaluni yksinkertaisesti vastaa kulutustani eikä siinä ole mitään ihmeellistä? Ehkä omasta mielestäni ero entiseen on vain niin suuri, että ihmettelen asiaa. 😀

Onko itselläsi ollut vastaavaa? Menikö nälättömyys ja ruokahaluttomuus ohi itsestään vai muutitko itse jotain tavoissasi?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Nyt se perse ylös!Painoindeksi on hölmö keksintö Tahaton laihtuminen 8 vinkkiä – mistä aikaa liikunnalle? Voiko pelkällä liikunnalla laihtua?Lenkille suoraan synnytyssairaalasta Pitää olla jotain mistä ottaa kiinni Kroppa raskauden jälkeen Miksi lopetin kaloreiden laskemisen?

Lisää keittoo! – ruokapäiväkirja

Tiistai ja ruokapäiväkirja, jälleen kerran. Teimme miehen kanssa ison kattilallisen jauhelihakeittoa. Jotenkin kuvittelimme sen riittävän edes pariksi päiväksi, mutta mitä vielä! Jostain syystä päädymme aina tuhoamaan koko ruoan aina alle vuorokaudessa, niin tuli tehtyä myös tällä kertaa. Tässä siis erittäin keittopitoinen ruokapäiväkirja. Ainakin aamupalakeitto, keittolounas ja keittopäivällinen olivat ruokalistalla. 😀

Aamupala & lounas

Jauhelihakeittoa molemmilla kerroilla. Sekaan heitin muutamat siivut kermajuustoa. Sekä aamupalan, että lounaan jälkeen söin muutaman riisikakun voilla ja juustolla.

Keittolounas

Välipala

Välipalaksi söin suklaapuddingin, pari mandariinia ja taas kerran neljä riisikakkua voilla, juustolla ja kurkulla.

Keittolounas Keittolounas

Päivällinen

Päivälliseksi taas jauhelihakeittoa.

Iltapala

Muutama lusikallinen maapähkinävoita sekä turkkilaista jogurttia ja banaani.

KeittolounasKeitto sopi mielestäni ihan hyvin aamupalaksikin, vaikka keittolounas taitaa olla se tyypillisempi vaihtoehto. 😀 Hauskaa tiistaita!

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Nyt se perse ylös! – treenipäiväkirja Pitkästä aikaa juoksulenkkiä! – treenipäiväkirja Kolme tortillaa päivässä! – ruokapäiväkirja Hoikistu napostelemalla? Tanssi se ulos #treenipäiväkirja Aina ei pysty #treenipäiväkirja 8 vinkkiä – mistä aikaa liikunnalle? Ruokaan liittyvät paheeni x 6 Vihdoin irtokarkkeja! #ruokapäiväkirja

Hoikistu napostelemalla?

Napostelu mielletään pahaksi asiaksi – sen ajatellaan olevan syy liikakiloihin ja vetämättömään oloon. Teini-iässä kiinnostuin enemmän terveellisestä ravinnosta ja hyvästä ruokarytmistä. Myös noina aikoina, luin napostelun huonoista puolista ja päätin lopettaa moisen saman tien. Rupesin syömään viisi kertaa päivässä ja se tuntui hyvältä rytmiltä. Pidin yllä tätä rytmiä vuosikaudet. Nykyään rennosti syöminen tuntuu eniten omalta, mutta siitä lisää tuonnempana.

Joitakin vuosia sitten aloin syömään enemmän tavoitteenani kasvattaa lihasta. Välillä oli vaikea syödä tarpeeksi kulutukseen nähden – ateriaa ei millään meinannut jaksaa syödä loppuun. Niin oli kuitenkin ”pakko” tehdä, jottei sitten vain tulisi tunnin päästä jo nälkä – ajattelin että tunnin päästä syöminen olisi ollut sitä turhaa napostelua. Kukkuralliset lautaselliset siis syötiin, vaikka napa oli ratketa. 😀 Ei niin järkevää, ainakaan omasta mielestäni. Tuolloin tulikin syötyä sitten enemmän kuin tarvitsisi ja olo oli aika pöhnäinen. Napostelun ajattelu pahana, sai minut myös ajattelemaan ruokaa enemmän. Sitten sitä myös kuvitteli itselleen nälän.

Rennosti syöminen

Rennosti syöminen

Rennosti syöminenLuovuin tällaisesta onneksi jo ajat sitten ja nykyään menenkin fiiliksen mukaan. Jos en jaksa syödä ruokaani loppuun kerralla, laitan sivuun ja saatan syödä sen tunnin päästä. Onko tämä nyt sitä huonoa napostelua? Ehkä tai sitten ei, mutta itselleni se toimii. Miksi syödä ähkyyn vain sen takia, ettei söisi sitä samaa annosta loppuun tunnin päästä? Sama määrähän energiaa siinä tulee syötyä. Turha väkipakolla ahtaa nälänhädän pelossa! Toisaalta joskus kyllä tulee syötyä naposteluna jotain ylimääräistä, muttei sekaan mielestäni mitenkään vaarallista ole.

Pääosin kuitenkin syön sen viisi ateriaa päivässä. Ei ole kuitenkaan maailmanloppu, jos siinä välissäkin tulee syötyä, tai jos ruokailukertoja tulisikin enemmän – tai vähemmän.

Ymmärrän kuitenkin, miksi napostelu tuomitaan. Monella ihmisellä nälän ja kylläisyyden säätely on sekaisin, jolloin tällainen suunnittelematon syömistapa saattaisi lihottaa. Tällöin tasaisen ja ehdottomamman ruokarytmin ylläpito ja napostelun välttäminen voi toimia hyvinkin. Olisikin aika kurjaa jos noudattaisi tällaista ehdottomuutta ja jättäisi annoksen kesken –> hetken päästä olisikin nälkä, mutta ei saisi syödä koska napostelu olisi kielletty! Pieni ähky tuntuu ehkä mukavammalta kuin kova nälkä?

Rennosti syöminen

Rennosti syöminen

Rennosti syöminenItseäni napostelu ja täysin tasaisesta ruokarytmistä luopuminen ei ole lihottanut – päinvastoin. Syyt ovat kuitenkin varmasti moninaiset; treenin vähentäminen, sen myötä pienempi nälkä, vähempi ruoan miettiminen –> energiantarpeen ja tätä myötä syömisen väheneminen.

Kehottaisinkin kokeilemaan luottamista omaan nälänhallintaan. Ainahan sitä voi testata, millaisia tuloksia ja fiiliksiä rennompi syöminen saa aikaan. Jos se ei toimi, voi palata takaisin omaan tapaansa, mikä se sitten ikinä on ollutkaan. 🙂 Mikäli nälänhallinta on ollut vuosikausia sekaisia, sen palautumisessa voi kestää. Kannattaa siis olla kärsivällinen. Rennosti syöminen usein palkitsee pitkässä juoksussa!

Itse olen kokenut tämän fiilispohjaisen syömisen itselleni hyväksi. Välillä säännöstelen syömisiäni ja syön enemmän, jotta painoni ei putoaisi. Pääosin kuitenkin olen miettimättä asiaa sen suuremmin. 🙂

Mitä ajatuksia sinulla on aiheesta? Onko rennosti syöminen omasta mielestäsi hyvä juttu?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

 Tehokas koko kropan treeni liikepareinaKroppa raskauden jälkeenMiltä näyttää 165cm & 55kg?Miksi lopetin kaloreiden laskemisen?Terveelliset herkut x5!Miten treenaan tällä hetkellä? Mikään ei näytä niin hyvältä kuin Omar-munkki maistuuLihottaako mättöpäivä?Rento suhtautuminen syömiseen