Toinen lapsi vai ei?

Meidän tyttö täyttää tämän kuun lopussa 2-vuotta. Aika usein tässä vaiheessa moni nainen alkaa kuulemaan uteluita seuraavasta lapsesta; ”koskas teille tulee toinen lapsi?” tai aletaan vaivihkaa silmäilemään vatsanseutua. Itse olen onneksi säästynyt näiltä kyselyiltä, vaikka joskus on toki kysytty haluammeko lisää lapsia.

Toinen lapsi Toinen lapsi Toinen lapsi Tiedän monen ahdistuvan, ärsyyntyvän tai loukkaantuvan kyselyistä – onhan kyseessä todella henkilökohtainen asia ja utelut saattavat tuntua inhottavilta. Varsinkin jos lapsen saamisessa on ollut vaikeuksia tai on juuri yritys päällä. Silloin ei tosiaankaan kaipaa päälle mitään urkkimisia. Nykyään moni on varmasti hienotunteisempi näiden asioiden kanssa, mutta kyllä muistan itsekin ennen ensimmäistä raskauttani kuulleni vähän sellaisia ”koskas teette lapsia?”-töksäytyksiä. Eivät ne tosiaankaan kivalta tuntuneet, varsinkin kun pelkäsin etten voisi edes tulla raskaaksi.

Toinen lapsi vai ei?

Olen aina ajatellut haluavani kaksi lasta. En tiedä miksi. Voihan olla, että tähän vaikuttaa se että omat vanhempani saivat kaksi lasta – minut ja siskoni. Olen kuitenkin jo raskausajasta lähtien ollut vahvasti sitä mieltä, etten halua kahta pientä samaan aikaan. Tällä hetkellä toinen lapsi ei siis ole suunnitelmissa, vaikka joskus pieni orastava vauvakuume meinaakin iskeä. Tiedän sen kuitenkin olevan ihan biologiasta johtuvaa – en siis tosissani tällä hetkellä halua toista lasta.

Toinen lapsiMoni haluaa lapset lyhyellä ikäerolla, jotta heistä on seuraa toisillensa ja jotta pikkulapsiarkea olisi ns. pois alta. Tietysti olisi mukavaa jos lapsellamme olisi leikkikaveri, mutta se ei luonnollisestikaan ole tarpeeksi hyvä syy minulle yrittää toista lasta. Mieluummin keskityn tällä hetkellä nykyiseen lapseemme, parisuhteeseen ja unelmieni uran saamiseen. 😉

Onneksi tällä asialla ei ole mikään kiire. Jos kuitenkin mietin elämääni esimerkiksi 10 vuotta eteenpäin, näen itseni kahden lapsen äitinä. Haluaisin myös kokea vielä kerran lapsen syntymän ja vauva-ajan. Ja olisihan se tietysti ihanaa, että lapsemme saisi kokea sisaruuden, vaikka läheisiä suhteita voi syntyä monilla muillakin tavoilla.

 Monta lasta itse haluaisit vai haluatko yhtään? 🙂

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Ankea, seksitön avioliitto ”Kroppa- ja parisuhde menee pilalle kun saa lapsen” ”Onko sun paikat nyt ihan löysät?” On julmaa jättää lapsi ilman sisarusta  ”Ei siivota, leikitään vaan halihippaa” – Tarvitseeko sotkua sietää lapsiperheessä? Ranskassa vauvalle syötetään sokeria, pitäisikö meidänkin? Esikoinen hoidossa, vanhempi kotona vauvan kanssa? Nuoret hulttiovanhemmat Valmis äidiksi? Hormonaalinen ehkäisy – ei enää ikinä ♡  Hedelmällisyystietokone ehkäisykeinona, suosittelenko? ♡ Parjattu kuparikierukka – oma kokemukseni

Milloin kadehdin lapsettomia x 5

Äitiys on mielestäni maailman parasta, enkä vaihtaisi sitä mihinkään (tietystikään). Silti, jotkut asiat on helpompi hoitaa silloin kun niitä lapsia ei ole; missä tilanteissa siis kadehdin lapsettomia? Mirva kirjoitti vastaavan postauksen joku aika sitten. Ajattelin jo postauksen luettuani tekeväni omani joskus, mutta se venyi ja venyi – koska en meinannut keksiä mitään!

Koitan nyt keksiä tähän postaukseen joitakin asioita – en nimittäin osaa sanoa, onko tunne varsinaisesti kateutta vai jotakin muuta? Ehkä nämä ovat vain asioita, jotka olivat helpompia ilman lasta? Noh sanamuodoista viis – tässä oma listani!

Kadehdin lapsettomia

Kadehdin lapsettomia

Kadehdin lapsettomia

Kadehdin lapsettomia

Kadehdin lapsettomia

Missä tilanteissa kadehdin lapsettomia x5

Ennen lapsen saamista koin syyllisyyden tunnetta paljon vähemmän. Nykyään tuo tunne on läsnä useammin; pitäisikö lapsen olla lyhyempää päivää päiväkodissa? Pitäisikö lapsen katsoa vähemmän Daniel Tiikeriä? Pitäisikö mun halata ja pitää lasta sylissä enemmän (no kun ei se tahdo :D). Aina sitä voisi kai olla parempi. Ennen lasta, tällaisia ei luonnollisestikaan tullut mietittyä.

Pelko. Karsea, mutta hyödytön pelontunne siitä, että lapselle sattuisi jotakin pahaa. Varsinkaan kun siinä ei ole mitään järkeä, eikä se auta mitään! Pelko siitä, että lapselle tapahtuisi jotain kamalaa, tulee ajoittain tosi vahvana. Varsinkin jos lukee lapsiin kohdistuneista kamalista asioista. Maanantaina menin salitreenin yhteydessä lukemaan tämän kirjoituksen: Voiko lapsen kuolemasta koskaan toipua?

Aloin itkemään ja lopputreeni sujuikin samalla kyyneleitä ja räkää pyyhkiessä. Minulle jäi tuosta kirjoituksesta ihan fyysisesti tuntuva ahdistus rintaan moneksi tunniksi ja mietin sitä välillä vieläkin.

Vaikka pelko lapsen puolesta ei hallitsekaan elämääni, kyllä päivittäin joku pieni pelko käy mielessä edes hetken verran. Elämä oli siis huolettomampaa ennen. Tämä on ehkä merkittävin syy, miksi kadehdin lapsettomia.

Kadehdin lapsettomia

Kadehdin lapsettomia

Kadehdin lapsettomia

Kadehdin lapsettomiaSairastaminen oli leppoisampaa ennen. Flunssan kourissa sai hoivata vain itseään. Nykyään pitää olla koko ajan toimintakykyisenä. Tosin onneksi myös mies on hoitamassa lasta. Joskus olemme olleet koko perhe yhtä aikaa kipeinä – se vasta on mukavaa. 😀

Aikataulutus ja lähteminen oli helpompaa. Nyt viikonloppumenot lapsen kanssa pitää ajoittaa ennen tai jälkeen päikkäreiden. Nykyään ei voi vain heittää takkia päälle ja lähteä ulos. Pitää muistaa ottaa lapselle ruokalappua, vaippoja ja evästä mukaan, hoitaa vessakäynnit yms. Lisäksi aina tuntuu tulevan muutakin säätöä siinä samalla. Usein olenkin aivan hiessä kun pääsemme ovesta ulos.

Ei voi sanoa ihan mitä tahansa. Lapsen kuullen ei voikaan enää ihan kaikkea suustansa päästää, jollei halua hänen hetken päästä toistavan perässä. Hyvästi lennokkaat, mielikuvitukselliset kirosanat! Onneksi lapsen nukkuessa tai muualla ollessa voi sitten lörpötellä mitä huvittaa. 😀

Äitiyden ihanat puolet peittoavat näistä jokaisen kyllä ihan 100-0. Lapsettomana kadehdin äitejä paljonkin ja tuolloin pahin pelkoni olikin, etten voisi saada lasta – olen siis onnellinen tilanteestani. <3

Missä tilanteissa sinä kadehdit lapsettomia?

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Kuinka usein äiti saa bilettää? Vihdoin oman jutun parissa! Bonusta nettishoppailusta! Miksi valitsin ammattikorkeakoulun? Paljon haluaisin saada palkkaa? Lenkille suoraan synnytyssairaalasta Miksi rakkaus loppuu lapsiperheessä? Hedelmällisyystietokone ehkäisykeinona, suosittelenko? Turhin parisuhderiita ikinä!

Kuinka usein äiti saa bilettää?

Minulla on tänään polttarit ja siitä keksin idean tälle postaukselle – kuinka usein äiti saa bilettää? Saako äiti bilettää ylipäätänsä? (Tämä tuntuu tyhmältä kysymykseltä, mutta kysynpä kuitenkin)! Mainittakoon tähän, että tässä tekstissä puhun alkoholin kanssa bilettämisestä, vaikka bilettää voi toki muillakin tavoin!

Kuten tässä postauksessa kerroin, oma bilekauteni loppui jo vuosia ennen raskaaksi tulemista. Pari vuotta kului niin, että kävin ulkona vain pari kertaa. Tänä vuonna olen nähnyt kavereita ja käynyt ulkonakin vähän useammin, mutta silti aika harvoin kuitenkin.

Moni ajattelee lapsen rajoittavan bilettämistä, mikä on totta – jos haluaisi tehdä sitä joka viikonloppu. Omassa tapauksessani lapsi ei ole kertaakan estänyt minun ulos lähtemistäni, koska en käy niin usein. Silloin mies tai lapsen isovanhemmat ovat hoitaneet häntä.

Valitettavasti jotkut moralisoivat, jos äiti haluaa joskus juoda alkoholia (itse en ole onneksi tällaista kokenut, mutta juttuja olen kuullut). Onko sillä oikeasti merkitystä, kudotko villasukkia lapsen mentyä nukkumaan vai oletko kavereiden kanssa juomassa viiniä? Mielestäni ei. Kunhan seuraavana päivänä ei ole missään järkyttävässä krapulassa (paitsi tietysti jos olet jossain reissussa ja joku muu hoitaa lasta niin sitten voit ollakin). Itse lähdenkin usein aikaisin kotiin biletyksistäni, koska haluan ehtiä nukkumaan kunnolla. Haluan myös itselläni olevan aamulla normaali olo.

Saako äiti bilettää Saako äiti bilettääItse en osaa, enkä haluakkaan sanoa mikä on ns. hyvä määrä bilettämiselle. Riippuu varmasti myös siitä onko biletys pari lasia viiniä vai vedetäänkö silloin kaksi kossupulloa ja herätään Las Vegasista. 😀

Uskoisin homman olevan ok, kunhan se ei vaikuta elämään, äitiyteen tai lapseen negatiivisella tavallaa vaan päinvastoin. Osa tykkää ottaa lasin viiniä ja käydä tanssimassa, vaikka olisi kuinka omistautunut äiti. Joku muu taas rentoutuu kotona villasukkia kutomalla. Niin kauan kuin rentoutuskeinot lisäävät hyvinvointia ja jaksamista, kaikki lienee ok.

Olen muutenkin aika suopea mielipiteissäni vanhemmuuden suhteen. Monella tavalla voi olla hyvä vanhempi ja sen vuoksi pyrin välttämään turhaa muiden moralisointia. Mielestäni ihmiset ovat toisinaan turhan jyrkkiä mielipiteissänsä ja usein juuri äiti on se, joka saa paskan niskaansa. Lisäksi näitä hölmöjä olettamuksia tehdään toisinaan todella löyhin perustein. Siitä kirjoitinkin täällä.

Tänään on tosiaan polttaripäiväni. En tiedä mitä tuleman pitää – muuta kuin että 17:30 pitää olla valmiina, en saa syödä paljoa, pitää pukeutua hienosti ja varautua olemaan yö muualla. Haha, aika jännää! Tänään myös selviää, tuleeko polttareihin strippari vai ei 😀 Luultavasti kirjoittelen polttareista viimeistään ensi viikolla ja tänään päivittelen Insta stooria, mikäli suinkin muistan. Hauskaa viikonloppua!

Niin ja lopuksi vastaus saako äiti bilettää -kysymykseen; tottakai saa – herranjestas, miksi ei saisi?

Mitä mieltä itse olet – saako äiti bilettää ja kuinka usein? Käytkö ulkona lasten ollessa pieniä?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Kuka on lapsen kasvatuksen asiantuntija? ♥Kun lapsi menetti tajuntansa Kroppa raskauden jälkeen ♥ Mitä opin synnytyksestä x9 ♥ Synnytys ilman epiduraalia ♥ Saako äiti olla kännissä? ♥ Täydellisen elämän suorittaminen ♥ Asia jota kadun ♥ Krapula?Kroppa ja parisuhde menee pilalle kun saa lapsen