Bisnespukeutumisen säännöt – turhaa nillitystä?

Bisnespukeutuminen ja sen säännöt ovat herättäneet viime aikoina keskustelua useissa blogeissa. Kukaan tuskin on välttynyt aiheeseen liittyvältä HS:n lehtijutulta. Moni tästä onkin kirjoittanut jo vastineen ja ajattelin itsekin heittää lusikkani soppaan. Mitä itse ajattelen tästä?

Itse olen sitä mieltä, että jos työpaikalla on selkeä pukukoodi, on sitä syytä noudattaa. Ihminen joka haluaa työskennellä kalsareissa, tuskin muutenkaan hakeutuu firmaan, jossa jokaisella oletetaan olevan puku ja suorat housut päällä.

Jos työpaikalla ei selkeää pukukoodia ole, mielestäni jokainen voi pukeutua miten haluaa – kunhan huolehtii hygieniasta ja siisteydestä (puhtaat vaatteet, peseytyminen jne.) Ajattelin vastata myös tekstin väitteisiin tässä postauksessa.

Bisnespukeutuminen, työvaatetus, työelämä, työ, tyyli, muoti, vaatteet, HS, työvaatetus

Bisnespukeutuminen – turhaa nillitystä vai muiden kunnioittamista?

”Etiketti on löystynyt niin, että nykyään saa laittaa päälleen melkein mitä tahansa. Monilla niilläkin aloilla, joilla ennen oli pukupakko, on nyt vapaat kädet vaatetuksessa. It-alan hupparilinja on rentouttanut pukeutumista entisestään. ”,

Ehkä moni firma on tajunnut pukupakon olevan täysin turha. Luultavasti se pukupakko olisi edelleen, jos sitä pidettäisiin tärkeänä? Jos rennompi pukeutuminen on firman linjaus, miksi pitäisi pukeutua pukuun?

”Kiistalan mielestä vanhassa mökkivillapaidassa ei voi mennä töihin. ”

Jos vaaditaan puku, ei kannata. Jos ei, mökkivillapaidassa voi mennä ihan hyvin – kunhan se on ehjä. 😀

”Se, että pukeutuu siististi, on kunnioittavaa muita kohtaan. Eikä se ole mitenkään pinnallista. On harhaa luulla, etteivät muut kiinnitä ulkonäköösi huomiota.”

Mitäköhän tässä tarkoitetaan siististi pukeutumisella? Mielestäni myös farkut ja huppari voivat olla siistit. Muiden ulkonäköön kyllä kiinnitetään huomiota, mutta pitäisikö sen takia muuttaa omaa tyyliään? Ei minusta. Olisi ehkä työnkin kannalta fiksua ohjata huomionsa ulkoisten seikkojen mukaan työhön tai vaikkapa persoonaan ja käytökseen.

Bisnespukeutuminen, työvaatetus, työelämä, työ, tyyli, muoti, vaatteet, HS, työvaatetus

Bisnespukeutuminen, työvaatetus, työelämä, työ, tyyli, muoti, vaatteet, HS, työvaatetus”Jos näyttää rassukalta, saa rassukan kohtelun, heidän kirjassaankin sanotaan. ”

Jotkut muut kuin bisnesvaatteet = rassukka? Tiedän kyllä monia ihmisiä, jotka ovat vakuuttavia vaikka tennissukat sandaaleissa. Vakuuttava ja asiansa osaavan ihmisen ei tarvitse hyppiä jäykkien pukeutumissääntöjen mukaan. Tämäkin on tietysti vain makuasia. Toistan; jos firmassa selkeä pukukoodi, sitä kannattaa noudattaa…

”Jos tulet työpaikalle silmäpusseissa ja paidanreuhkassa, et saa vaativia työtehtäviä”, Kiistala lataa.”

Kuka haluaisi olla paikassa töissä, joissa tehtävät jaetaan silmäpussittomuuden ja pukeutumisen perusteella? Kuulostaa mielestäni mälsältä. Itselläni on lapsesta saakka ollut tummat silmänaluset ja monet ihmettelivät kalpeuttani. Ala-asteella lintsasin toisinaan vedoten kipeyteen ”sä näytätkin ihan kipeältä”, oli vastaus. 😀

”Jos ei tarvitse miettiä hoitamattomia kynsinauhoja tai silmäpakoa sukkahousuissa, voi keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen.”

On tärkeää tuntea olonsa hyväksi nahoissaan ja uskon sen vaikuttavan myös työhön. Mutta entä jos kokee itsensä parhaimman näköiseksi ja itsevarmimmaksi rennommissa vaatteissa? Joku voi kokea olonsa todella kömpelöksi ”bisnesvaatteissa”. Minulla on maailman rumimmat kynnet – voin silti olla miettimättä niitä ja keskittyä tärkeiden työasioiden hoitamiseen. 😉

Bisnespukeutuminen, työvaatetus, työelämä, työ, tyyli, muoti, vaatteet, HS, työvaatetus”Naisen, jolla oli housut, arveltiin tienaavan vähemmän kuin hamepukuisen naisen. Jos naisella oli hame, häntä pidettiin menestyvänä ja hänen naiseutensa katsottiin olevan tasapainossa.”

Naiseus tasapainossa – mitähän tällä tarkoitetaan? Tuskin mitään, jolla olisi merkitystä pätevyyten kannalta. Ehkä tärkeintä kuitenkin on, että naiset viihtyvät nahoissaan ja vaatteissaan.

”Suomalaiset eivät tunnetusti käytä paljon rahaa vaatteisiin. Se saa Niipolan huokaisemaan syvään. Hänestä laatuun kannattaa panostaa.”

Kaikilla ei ole varaa ostaa laadukkaita vaatteita.

Yhteenvetona siis, mielestäni hyvältä voi näyttää, vaikka pukeutuisikin bisnespukeutumisen säännöistä poikkeavalla tavalla. Vaatteilla saa ilmaista itseään. Pätevän ihmisen tunnistaa ihan muista jutuista, kuin silmäpussittomuudesta ja ehjistä sukkahousuista.

Mielestäni on kuitenkin kunnioittavaa muita kohtaan, että hygieniasta pidetään huolta ja ollaan siistin näköisiä – ei siis tulla töihin superlikaisissa vaatteissa tai käydä suihkussa vain kerran kuussa. Mielestäni puhtaudella ja siisteydellä pääsee jo pitkälle. Pukukoodeja on hyvä noudattaa – jos työpaikka vaatii tiettyä pukeutumista, muussa tapauksessa siisteys riittää.

Mitä ajatuksia bisnespukeutuminen herättää? Oletko samaa mieltä HS:n lehtijutun kanssa? Miksi ja miksi et?

Kuvat: Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

”Täällä on hometta, mutta sain vain reuman” Kaikki työpaikkani ja palkkani Miksi mulla on peruukki?! Onko koulutuksen puute häpeä?Onko koulutuksen puute häpeä? Huomionkipeys on huono juttu! Blogilla ei saa tienata Valintakoe uudistus – hyvä vai huono? Onko unelmatyön tavoittelu epärealistista?

Taru

2 vastausta artikkeliin “Bisnespukeutumisen säännöt – turhaa nillitystä?”

  1. Niin kauan kuin työnteko sujuu ihan siellä omissa piireissä toimistolla ja korkeintaan samanhenkisten suomalaisfirmojen/asiakkaiden kanssa asioidessa, ei rento pukeutuminen ole ongelma. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun aletaan toimia kansainvälisesti/kansainvälisten yritysten Suomen konttoreiden kanssa. Siinä, missä suomalinen mieluiten alipukeutuu sekä töihin että juhlaan, muualla maailmassa on edelleen parempi olla ylipukeutunut kuin alipukeutunut ja alipukeutumista ei todellakaan katsota hyvällä. Siinä voi mennä aika monta sopimusta sivusuun, kun huppari-farkku-suomityöläinen yrittää neuvotella liituraitapukuisen britin tai viimeisen päälle tärkätyn japanilaisen kanssa tai edes ulkomaalaistaustaisen yrityksen kanssa, jossa on kansainvälinen asenne. Eli itse olen sitä mieltä, että päivinä, jolloin tietää varmuudella, ettei asiakastapaamisia voi edes yllättäen tulla, voi olla perussiisteissä vaatteissa toimistolla, mutta muuten on syytä katsoa tarkemmin, mitä päällä on. Tietysti ala vaikuttaa, eli liikunta-alan ihmisen ei kannata ehkä tulla paikalle pikkumekossa ja korkkareissa :D.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta