Fiiliksiä hoitovapaan loppumisesta

df59 (1 of 1).jpg

Hoitovapaa lähenee loppuaan ja työt pikkuhiljaa taas kutsuvat. Hieman yli vuosi oltu nyt kotona. Olo on samalla haikea, mutta kuitenkin odottavainen. On mukavaa saada vähän vaihtelua arkeen. Silti tuntuu, että onko lapsi nyt liian pieni jäämään jonkun muun kuin äidin tai isän hoitoon. Toisaalta lapsi on nähnyt mummiaan syntymästään lähtien yleensä useammankin kerran viikossa, joten tuttu hoitaja kyseessä. Ehkä äidin naama ei sitten iltapäivisin niin kyllästytä kun olen ollut poissa.

 

Oloni ei myöskään ole niin haikea kuin voisi olla, koska tiedän vielä jääväni hoitovapaalle lapsen kanssa. En halua vielä luopua mahdollisuudesta olla hänen kanssaan kotona. Se on niin ainutlaatuista aikaa kuitenkin. Vaikka täytyy myöntää että ajoittain rankkaa. Varsinkin kun ystävät eivät ole tässä samassa tilanteessa.

df57 (1 of 1).jpg

 

Odotan mitä marraskuu tuo tullessaan. Vielä en ole päättänyt kuinka pian palaan hoitovapaalle. Ainakin kaksi kuukautta ennen jäämistä se päätös pitää tehä, haha. Katson sitten miltä tuntuu ja miten lapsen hoito lutviutuu. En osaa sanoa, millainen fiilis on kun lähden ensimmäistä kertaa taas töihin. Voi olla että alan rääkyä työmatkalla ja kadunkin päätöstäni. Alankin kaipaamaan niitä hetkiä kun lapsi itkee tylsistyessään ja minun pitää keksiä viihdykettä. Sitä kun laitan lapsen päiväunille. Tai sitä kun voin käydä ruokakaupassa ruuhka-ajan ulkopuolella. Tai sitä kun voin siivota mihin tahansa aikaan. Silloin voin onneksi lohduttautua sillä, että saan vielä jäädä uudestaan hoitovapaalle. Uskon että hetken työssäolon jälkeen osaan taas arvostaa lapsen kanssa kotonaoloa ihan uudella tavalla. <3

df58 (1 of 1).jpg

 

Millaisia fiiliksiä hoitovapaan loppuminen teissä herättää?

 

Seuraa Facebook & Instagram

 

Lue myös:

Pitääkö lapsen olla tyylikäs?

Kasvatusneuvoja vai bullshittiä?

”Ei siivota, leikitään vaan halihippaa” – Tarvitseeko sotkua sietää lapsiperheessä?

 

 

***

 

My nursing leave is close to an end and soon is time to go back to work. I’ve been home over a year now. I feel a little plaintive but the same time expectant. It’s nice to have some variation in everyday life. Sometimes I’ve thought that is it too early to go to work. Maybe she doesn’t get tired of me so easily then. 😉 I haven’t decided yet, when I’m going to stay home again. I look then and make decission. I don’t know how I’m going to feel when I go the first day of work. Maybe I’m going to cry and regret my decission. Fortunately I’m going to stay at home with my child again.<3 I’m sure that after working a while, I will appreciate being at home more.

 

What feelings did you have when your nursing leave ended?

Taru

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta