Jos vain kehtaisin…

jos vain kehtaisin, en mä kehtaa, suoraan puhuminen Tiedättekö sen tunteen kun tekisi mieli sanoa suorat sanat jollekin tyypille, mutta et kehtaa? Haluaisit kenties sanoa pomollesi että nyt riitti ja irtisanoutua samalta seisomalta. Tai sanoa jollekin henkilölle tällä sekunnilla että rakastat sitä vaikka olisitte juuri tavanneet? Vai kenties sanoa naapurin mummolle ettet halua tietää hänen suolentoiminnoistaan yhtään enempää?

Jep, meillä kaikilla on joskus kielemme päällä ne suorat sanat, mutta kohteliaisuuden ja häveliäisyyden nimissä emme sano mitä oikeasti haluaisimme. Tämä on ehkä hyväkin juttu – välit voisivat tulehtua aika monen ihmisen kanssa, jos aina täräyttäisimme päin näköä mitä on mielen päällä. Mutta kyllä se jollain tapaa helpottaisikin elämää. Ei tarvitsisi keksiä huonoja tekosyitä eikä kierrellä ja kaarrella, vaan sanoa niin kuin asiat on. Miltä sinusta tuntuu ja mitä mieltä olet oikeasti.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse sanoa ja jos sanomisesi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, kannattaa harkita avaatko sanaisen arkkusi. Toisaalta et voi tietää etukäteen mitä totuudesta seuraa. Silti, voisimme puhua varmasti paljonkin suorempaan ilman että siitä seuraisi haittoja; päinvastoin. Jos joku asia vaikuttaa elämääsi- tai jonkun muun elämään negatiivisesti ja voisit suoraan sanomalla muuttaa asiaa, miksi et tekisi niin? Tai jos joku tekee sinut mahdottoman onnelliseksi miksi et kertoisi sitä?

Suora ilkeily on eri asia; se on aivan hanurista. Toisaalta, joskus totuus voi sattua. Mielestäni kannattaa miettiä kokonaisuutta. Jos päätät puhua suoraan, seuraava askel onkin miettiä, miten teet sen loukkaamatta toista, mutta kuitenkin niin että tulet ymmärretyksi ja niin että teille molemmille jäisi hyvä mieli (aina se ei tietystikään ole mahdollista eikä edes tarpeellista).

Nyt sinulla on mahdollisuus avautua kommenttiboksissa nimettömästi! Voit kertoa ketä rakastat, mikä ärsyttää, ihan mitä tahansa oletkaan halunnut sanoa muttet ole kehdannut. Mitään todella asiatonta en julkaise, koska meidän oletetaan pitävän kommenttiboksimme kutakuinkin siistinä. 😀 En tiedä onko sinulle hyödyllistä avautua inhottavasta pomosta kommenttiboksiini, mutta toisaalta ehkä olosi kevenee aavistuksen verran ja voit makustella asiaa. Tai sitten ei.

Jos kommenttiboksi pysyy tyhjänä, oletan että puhut aina suusi puhtaaksi? Hyvä sinä! Mukavaa torstaita<3

Facebook & Instagram

Lue myös:

Kielellisesti lahjattomat narsistiset bloggaajat

Lapsi, mikä ihana tekosyy

En aio enää ikinä…

 

Taru

4 vastausta artikkeliin “Jos vain kehtaisin…”

  1. Ärsyttää kun joudun AINA sanomaan miehelle että leikkaisi kyntensä, muuten se leikkaa ne vasta kun ne on ällöttävön pitkät. Tää on pieni asia mutta ottaa mua päähän ihan sairaasti….. Tähän asti olen vetänyt linjalla ”oho vitsi sun kynnet on taas kasvanu nopeesti :)” johon mies että jaaha pitääpä leikata, mutta MIKSI se ei voi leikata niitä ennen kun sanon?? Toi huomautteleminen saa mut tuntemaan itteni kauheeks riivinraudaks mutta en vaan voi sietää pitkiä kynsiä miehillä ja tosiaan muuten ei tapahdu mitään 😡

    • No voi hitsi! Leikkaa ite sen kynnet. 😀 Toivottavasti mun miestä ei häiritse mun verille pureskellut kynnet…:D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 2
Tykkää jutusta