Lääkärin sosiaalisten taitojen puute

IMG8 (1 of 1).jpg

IMG7 (1 of 1).jpg

Olen puhkikuluttanut tämän kyseisen aiheen ja olen varmaan jonkun mielestä kiittämätön kun kehtaan valittaa Suomen halvasta terveydenhuollosta, mutta ei hätää! Tänään aiheena on lääkäreiden sosiaaliset taidot tai oikeastaan niiden puute (siis joidenkin yksilöiden) ja esimerkki on yksityiseltä lääkäriasemalta.

 

Kun menen lääkärille toivon saavani ystävällistä ja empaattista kohtelua. Lääkärin asiantuntevuus ei paljon lohduta jos sosiaaliset taidot ovat täysin puuttuva ominaisuus. Itseasiassa yksi tärkeimmistä ellei tärkein ominaisuus oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi on vuorovaikutus potilaan kanssa. Eihän lääkäri tiedä, mitä tutkia jos hän ei edes kuuntele potilasta? Itselläni on onneksi kokemuksia myös ihanista ja hyvistä lääkäreistä ja heidän vastaanotolleen mielelläni menen uudelleen. Sen sijaan lääkärit jotka ovat myöhässä eivätkä pahoittele, eivät tervehdi, eivät kuuntele, eivät vastaa kysymyksiin, puhuvat alentuvasti ja epäkohteliaasti ovat mielestäni aivan hanurista. Joskus en jaksanut edes valittaa ja antaa palautetta tällaisista lääkäreistä, mutta viime käynti yksityisellä lääkärillä oli niin pohjanoteeraus että aloin itkemään vastaanotolla.

sininenpipo (1 of 1).jpg

Lääkäri teki kaikki edellä mainitut virheet, paitsi että hän oli ajoissa. Kun kassalla maksoin surkeasta viiden minuutin käynnistä melkein 100€, sisälläni kiehahti. Minulle ei jäänyt käteen yhtään mitään, paitsi paha mieli ja lovi lompakkoon. Onneksi asiakaspalvelija oli ymmärtäväinen ja kehoitti minua tekemään valituksen lääkäristä. On törkeätä että potilas menee lääkärille ja odottaa saavansa empaattista kohtelua ja apua vaivaan ja sitten saa vain tiuskintaa, vähättelyä ja päällepuhumista. Hei ja heihei olivat myös liikaa pyydetty, lääkäri ei osannut edes näitä vuorovaikutuksen perusasioita.

blue (1 of 1).jpg

IMG6 (1 of 1).jpg

Tein valituksen, jossa kerroin lääkärin käytöksestä. Minulle soitettiin ja sanottiin että lääkäri oli eri mieltä tapahtumien kulusta. Hän väitti että minä vain suutuin, koska en saanut tahtoani läpi mikä ei pidä paikkansa. En edes maininnut palautteessa muuta kuin puutteet käytöksessä. Mutta eihän hän tietysti halua myöntää että kohteli minua huonosti. Sain kuitenkin itse lääkäriasemalta rahallista hyvitystä, lääkäri ei tietysti ammatinharjoittajana halunnut luopua palkkiostaan. Onneksi on nimi muistissa niin tietää jatkossa välttää. 🙂

 

En tiedä miten paljon lääkiksessä käydään läpi asiakkaiden kohtaamista, mutta kokemusten perusteella sitä toivoisi olevan lisää. Lääkäri ei voi olla hyvä jos ihmisten kohtaaminen on vastenmielistä. Siihenhän se koko työ perustuu.

 

Onko siellä lääkäriksi opiskelevia? Olisi kiva kuulla painotetaanko tätä puolta opinnoissa minkä verran? 🙂

 

Seuraa Facebook & Instagram

 

Lue myös:

Sepelvaltimotauti diagnoosi 25-vuotiaana

Kun lääkäri on väärässä

***

 

I have written about doctors and Finland’s health care before, but this time I’m going to tell my experience about one doctor visit, which I really not been satisfied. That doctor didn’t saluted, didn’t listen, didn’t answer my questions and he was also a very rude. I started to cry at the reception. After that I made appeal about this doctor.

 

This wasn’t the first time I’ve faced a rude doctor. I don’t get why people want to be a doctor, if they roughly hate people? Big part that job is interaction and empathy. It doesn’t matter how much you know, if you’re mean. When I went to a doctor I want that they listened to me and they’re polite. It should be obvious.

 

Is there someone who is studying a doctor? It would be nice to know how much interpersonal skilss are taught in school? 🙂

Taru

5 vastausta artikkeliin “Lääkärin sosiaalisten taitojen puute”

  1. Inhottavaa kokemus! Täällä on valitettavasti vähän samanlaisia… Oon itsekin joskus jättänyt kritiikkiä lääkäreiden toiminnasta, mut muistanut antaa myös positiivista heille jotka on sen ansainnut.

    Oon käyttänyt paljon sekä yksityisiä että julkisia palveluita ja ihan parasta palvelua oon saanut kyllä sairaanhoitajilta kaupungin sairaalalta. 🙂 Aiheesta poiketen se ärsyttää kun julkisia leimataan automaattisesti ”huonoimmiksi”… Jonot ovat tietysti pidempiä mutta asiakaspalvelussa en omien kokemuksien mukaan voi väittää et yksityisellä ois parempaa.

  2. Heippa! Täällä yksi lääkäriksi opiskeleva. Oon samaa mieltä tavallisista käytöstavoista, kyllähän ne pitäisi osata, oli ammatti mikä vaan 🙂 Harmi, että sun kohdalle on osunut huonoa käytöstä. Kyllähän tästä opiskeluaikana puhutaan paljon ja itselleni ainakin ihan itsestäänselvyyksiä nämä asiat, mutta toki tähänkin ammattikuntaan mahtuu laaja kirjo erilaisia ihmisiä. Ja ovathan ne kiireiset työpäivät toki raskaita ja silloin saattaa epähuomiossa unohtua esimerkiksi pahoitella myöhästymistä, vaikka eihän niin saisi käydä.. Mutta ainakin omalla kohdalla se jää harmittamaan jos joku hyvä käytöstapa jää epähuomiossa ja kiireessä uupumaan :/ Töykeistä tilanteista on mun mielestä ihan asiallistakin antaa palautetta, ei kaikkea tarvitse sietää! Kiitos ajatuksia herättävästä tekstistä ja toivottavasti sulle osuu mukavia vastaanottoja tulevaisuudessa! 🙂

  3. Mulla on ollut ihan samanlainen kokemus. Oli todella turhauttavaa kun tuntui, ettei lääkäriä kiinnostanut asiani vähääkään… Hän laittoi oireeni luulotaudin piikkiin ja lähdin itkun kanssa vastaanotolta pois. Myöhemmin oireilleni löytyi syy kun hakeuduin lääkärin kommenteista huolimatta lisätutkimuksiin. Ymmärrän, että lääkärien työ on raskasta ja päivät venyvät pitkiksi, mutta potilaan kohtaaminen on mielestäni niin tärkeää, ettei siitä saisi missään tilanteessa tinkiä. 🙁 Toivottavasti sulla on parempi tuuri ensi kerralla!

  4. Käyn pitämässä usein kokemuskoulutuksia lähinnä hoitotyön opiskelijoille, tuleville sairaanhoitajille. Painotan aina yhtenä asiana potilaan kanssa kommunikointia. 

    Potilasta voi kutsua nimellä, eikä nelosen kakkosena.

    Mikäli useammat hoitotyön ammattilaiset työskentelevät potilaan parissa samaan aikaan, voi myös kaiken keskellä olevalle potilaalle puhua, eikä muistella pelkästään viime viikonlopun pippaloita.

    Asioista kannattaa kertoa, puhua perustellusti, ja niin että potilas ymmärtää mitä tehdään ja miksi.

    Jokainen on oma ainutlaatuinen yksilönsä. Stereotypiat ja ennakkoluulot siitä, miltä esim tiettyä sairautta sairastavan kuuluisi näyttää, voi heittää roskakoriin.

    Pilkettä silmäkulmasta ei kannata unhoittaa kotiin ei.

     

    Toivottavasti seuraavalla käynnilläsi asiointi sujuisi paremmin!

  5. Onpa todella ikävä kokemus! Itse olen periaatteessa aina luottanut suomalaiseen terveydenhuoltoon ja enimmäkseen minulla onkin positiivisia kokemuksia omasta ja lasteni hoidosta ihan julkisellakin puolella. Ehkäpä ratkaisevimmilla hetkillä elämässäni sen sijaan jouduin kokemaan aikamoiset pohjanoteeraaukset. Viikkojen uniongelmien ja juuri tehdyn työuupumusdiagnoosin jälkeen terveydenhoitaja tokaisi vain, ettei työterveydessä kirjoiteta väsymykseen sairauslomaa. En oikeasti saanut päivääkään. Työpsykologi puolestaan kommentoi, ettei minulla ole ”mitään hätää”, vaikka olin hajoamassa palasiksi, ja työterveyslääkäri totesi itkuisen kertomukseni jälkeen, että ”Ahaa, luulin, että kyse on jostain vakavasta.” Näillä mentiin sitten eteenpäin monta kuukautta ja lopputulosta voi arvailla tai vilkaista vaikka blogistani.

    Toivon todella, että saat jatkossa parempaa ja asianmukaista palvelua! Lääkärikäynti on useimmiten kuitenkin enemmän kuin vain lääkärikäynti. <3

     

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta