Lapset ovat pieniä vain hetken

s (1 of 1).jpgLuin jokin aika sitten Uusi Kuu-blogista tämän postauksen  ja minua alkoi heti itkettämään (tiedän, olen aikamoinen itkupilli varsinkin omiin rakkaisiin liittyvissä asioissa). Teksti käsitteli sitä miten lapset ovat meillä vain hetken ”lainassa” kunnes kasvavat aikuisiksi ja alkavat elää omaa elämäänsä. Olen joskus ennenkin miettinyt miten hetken aikaa lapsi on pieni ja miten nopeasti vuodet vierivät. Haikeudella ja kauhulla miettinyt sitä miten lapseni on joskus aikuinen ja muuttanut pois kotoa. Kuinka usein silloin näemme ja kuinka usein juttelemme? Mies sanoi että meidän tehtävä on kasvattaa lapsesta itsenäinen niin että hän pärjää aikuisena. Näinhän se on. Silti ajatus siitä, etten näkisi lastani päivittäin tuntuu kamalalta. Ehkä siihen sitten tottuu. Minua hieman lohduttaa ajatus siitä, että itsekin näen omia vanhempiani lähes poikkeuksetta kerran viikossa tai enemmän; ehkä mekin näemme lapseni kanssa yhtä usein sitten joskus? Ehkä lapsemme haluaakin asua kanssamme kolmekymppiseksi asti ja sen jälkeen muuttaa naapuriimme asumaan. 😀

P1010232-2.jpgKun miettii miten vähän aikaa lapsi on tällainen pikkuruinen, sitä tuntee hiukan syyllisyyttä omasta ajasta. Tekisi yhtäkkiä mieli olla lapsen kanssa 24/7 ja pistää kaikki muu sivuun. Mutta eihän se tietenkään pidemmän päälle toimisi. Vaikka lapsen hyvinvointi kaiken muun edelle meneekin, ei se voi silti olla elämän ainoa asia; viimeistään yhteiskunta asettaa rajoituksensa tähän. Myös oma ja koko muun perheen hyvinvointi on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja itse tulisin höperöksi jos ikinä ei olisi aikaa omille harrastuksille ja ajatuksilleen.

 

Kunpa sitä vain osaisi nauttia näistä hetkistä kun lapsi on pieni myös silloin kun väsyttää. Voisipa sitä tallettaa niitä hyviä hetkiä tulevaisuuden varalle. Niitä kun lapsi kiipeää syliin. Kun hän nauraa ja hymyilee innoissaan. Kun hän tulee luokse ja silittää hiuksia. Kun hän sanoo ”äiti”(joskus tosin osoittaa sen isille). Lapsi on lahja ja maailman paras sellainen, ainakin omasta mielestäni. Muistakaa näyttää lapsellenne päivittäin kuinka rakas hän teille on. Olen niin kiitollinen että saan olla äiti lapselleni.

<3

Seuraa Facebook & Instagram

 

Lue myös:

Lapsi mikä ihana tekosyy

Kelvollinen äiti on loistava isä

Ranskassa vauvalle syötetään sokeria pitäisikö meidänkin?

 

 

***

 

I read this text about parenting and how small time our kids are home with us. They are there for a moment on loan. Everytime I think about that I almost start crying. Because it’s so true. The years pass quickly and then my baby is adult. How often I’m going to see her then? How often we talk?

I wish I remember that and I could enjoy also the strenuous moments. If only I could deposit the good moments. The moments when the child climps into the arms, when she’s laughing and smiling. When she’s coming to me when I come home. Those are the best moments of my life.

 

<3

 

 

Taru

Yksi vastaus artikkeliin “Lapset ovat pieniä vain hetken”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta