Voi vitt* äiti

Lasten kiroilu herättää ajatuksia – usein negatiivisia. Tässäpä yksi tarina aiheesta: Hain lapsen muutama viikko sitten päiväkodista. Lapsi siinä sitten kysyi, että ”mites on menny?” – on vissiinkin tuo päiväkodin henkilökunnalle esittämäni kysymys tarttunut häneenkin. Monessa muussakin yhteydessä on tullut huomattua, että se mitä sanot, on hetken päästä myös lapsen huulilla. Toisinaan aamulla lasta hakiessamme sängystä, hän tokaisee ”hei pikkunen”.

lasten kiroilu, lapsen kiroilu, kiroilu, kiroilu on pahasta, lapsi kiroilee, lapsi kiroili

Lasten kiroilu – varma tapa aiheuttaa paheksuntaa

Lähdin sitten suoraan vaunulenkille lapsen kanssa. Ja siinä rattaita työnnellessäni murjaisin jotenkin kummallisesti rattailla jalalleni. Suustani pääsi sitten ”voi vitt*.” Ennen kuin ehdin edes tajuta asiaa, lapsi kääntyi katsomaan minuun silmät loistaen ja sanoi ”voi vitt* äiti!”. Onneksi tilanne ei naurattanut – siitäkös lapsi olisi innostunut lisää. Käänsin hänen huomionsa muualle ja aloin puhumaan jostain muusta. Pari kertaa hän vielä toisti kyseisen sanan, mutta lopetti hetken päästä kuitenkin.

Vaikka vältämme lapsen seurassa kiroilua, on mielestäni täysin inhimillistä, että joskus lipsahtaa. Eihän se kivaa ole, jos lapsi alkaa vit*ua hokemaan. Harva varmaan alkaakaan, jos ohjaa huomion muualle – eikä muutenkaan kiroile koko ajan.

Oma reaktioni sai minut ajattelemaan asiaa tarkemmin – lapseni toistaessa ruman sanan, ensimmäinen ajatukseni oli nimittäin ”voi ei mitäköhän ne päiväkodissakin ajattelee, jos lapsi siellä alkaa rumia puhumaan?” Ensimmäinen ajatus ei siis ollut huoli lapsen turmeltumisesta, vaan siitä mitä muut ajattelee!

Miksi kiroilu on pahasta?

Niin, miksi ei saa kiroilla? Kuulostaahan se hirveältä – ajattelen näin, vaikka itsekin kiroilen. Mutta eikö tosiaan ole parempaa selitystä kuin hirveältä kuulostaminen?

Se nyt vain on aina ollut itsestäänselvää, ettei lasten kuullen kiroilla eikä lapset saa kiroilla. Mutta miksi? Ihan niin kuin oikeasti minua kiinnostaa muiden perustelut ja mielipiteet. Veikkaan että harva on edes miettinyt asiaa – sehän on aina ollut niin itsestäänselvää, ettei lapset saa kiroilla. Ei sillä – en haluaisi oman lapseni kiroilevan – se nyt tuli selväksi tuossa aiemmin.

Jos omaa mielipiteen, plussaa on osata myös perustella se. Mutta tämä onkin aika vaikea nakki! Rehellisesti sanottuna, en keksi muuta syytä kuin muiden paheksunnan ja yhteiskunnan normit. Tai no keksin – se jonka äsken juuri mainitsin; se hirveältä kuulostaminen. Kyseessä on kuitenkin aika huono syy, koska kiroilen itsekin.

Homma on vähän ristiriitainen: Tarjolla on samaan aikaan artikkeleita, jotka kertovat kiroilun olevan loukkaavaa sekä mielipiteitä, joiden mukaan kiroilu on osoitus kielen ja mielen köyhyydestä. Samaan aikaan on julkaistu artikkeleita, joissa kerrotaan kiroilun olevan merkki älykkyydestä sekä laajemmasta sanavarastosta. Että mites se homma oikeasti menee?

Riippuu seurasta

Jos puhutaan aikuisten kiroilusta, mielestäni siinä ei ole mitään vikaa – jos kiroilu ei ketään häiritse. Edelleen se saattaa kuulostaa pahalta, mutta ei se itseäni varsinaisesri häiritse. Osan suuhun ajoittaiset kiroamiset jopa sopivat. Kavereiden ja miehen kanssa keskenään ollessamme ärräpäät värittävät keskusteluamme, ilman että kukaan edes korvaansa lotkauttaa. Silti on olemassa monia tilanteita, joissa on parempi olla kiroilematta. Tietyissä tilanteissa kiroilu voi olla vain itselle haitaksi – varmempi siis käyttää korrektia kieltä, niin sanotusti. En itse esimerkiksi kiroilisi työhaastattelussa – vaikka olen ollut pariin otteeseen tilanteessa, jossa haastattelija itse on päästellyt pari ärräpäätä suustansa. 😀

Lasten kiroilu sen sijaan on vaikeampi nakki – kuten sanoin, en halua oman lapseni kiroilevan. Lasten kiroilu myös herättää huomion helpommin kuin aikuisen. Heitänkin pallon nyt teille:

Miksi lasten kuullen ei saa kiroilla – eikä kirosanoja liioin toivota lastenkaan suusta? Mitä ajatuksia lasten kiroilu herättää?

Entäs aikuisten kiroilu – mitä mieltä olet ja kiroiletko itse?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Onko silikonit hyvä syy kieltäytyä imetyksestä?Toinen lapsi vai ei?”Ehdittekö harrastaa enää seksiä?!””Ei siivota, leikitään vaan halihippaa” – Tarvitseeko sotkua sietää lapsiperheessä?On julmaa jättää lapsi ilman sisarustaMikä on yllättänyt äitiydessä?Saako lapsella olla tylsää?Vauvalle vakuutus, kyllä vai ei?

Taru

4 vastausta artikkeliin “Voi vitt* äiti”

  1. Hahaa tämä onkin jännä aihe! Nuo erilaiset näkemykset, että ihminen joka kiroilee on joko ”älykäs/rehellinen” tai hänellä on ”köyhä kieli”, niin omasta mielestäni ainakin kirosanan valinta vaikuttaa siihen, minkälaisena sen ihmisen koen. Esim. v*ttu-sana kuulostaa aina hirveältä, ja siitä saa käsityksen että ihminen on jotenkin vähän..rajoittunut? Jos ei nyt ajatella sitä, että varmaan kaikki sanoo sen sanan joskus välillä 😀 Mutta jos joka lauseessa tulisi tuo, niin kuulostaisi siltä, ettei sillä ihmisellä tosiaankaan ole muita sanoja varastossa.

    Toisaalta, piru, hitsi, pirskatti, räkämälli yms. (:D) ei haittaa yhtään. Jos joku sanoo ”no voi piru sentään kun nyt kävi sillain että…”, niin se ihminen kuulostaa kuitenkin ihan fiksulta vielä. Kun aikoinaan huomasin, että eräs hyvinkin fiksu, ulospäinsuuntautunut ja ehkä vähän ylimielinenkin tuttavani harrastaa kiroilua, niin tietyllä tavalla hän vaikutti sen jälkeen silmissäni vähän hölmöltä. Ikään kuin että vaatisin häneltä hyvää kieltä, kun niin fiksukin on. Voikohan olla niin, että oli meidän älykkyytemme ja sanavarastomme yms. minkälainen tahansa, niin ehkä lapsuutemme vaikuttaa siihen, kiroilemmeko vai emme. Toki tapojaan voi muuttaa, mutta itse esim. kylvän vieläkin kirosanoja vähän sinne tänne, kun niitä jo pienenä isoveljeltäni opin.

    • Kiitos kommentista! Hahah repesin tuolle räkämällille! 😀 Niin tämä on kyllä hankala aihe! Veikkaan myös että oma kasvatus ja piirit vaikuttavat omiin ajatuksiin kiroilusta.

  2. ”Entäs aikuisten kiroilu – mitä mieltä olet ja kiroiletko itse?” En kiroile ja se on tietoinen päätös! Suosittelen kaikille 😀 Ottaa vaikka sitten jonkun toisen ei-kirosanan jos haluaa voimasanoja käyttää. Mielestäni on kohteliasta ja fiksua olla kiroilematta, vaikka se ei tietenkään tee ketään paremmaksi ihmiseksi ollenkaan 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 5
Tykkää jutusta