Lepattavia lahkeita ja pohdintaa muoti-ilmiöistä

lasirtt (1 of 1).jpg Aloin yksi päivä miettimään miten hassu ilmiö muoti on. Itse en oikeastaan edes tiedä mikä milloinkin ”virallisesti” on muodissa, päättelen sen yleensä kauppojen valikoimista ja katukuvasta. Olen huomannut, että se mikä on jossain vaiheessa valtaosan mielestä tyylittömän näköistä, tulee ennemmin tai myöhemmin muotiin. Sitten monet ihmiset- myös ne jotka kyseistä tyyliä tai vaatetta ovat kammoksuneet, omaksuvat tyylin itselleen.

Tässä ei tietenkään ole mitään väärää. On vain hauskaa seurata, miten usein kaikki ”uusi” herättää ihmisissä vastareaktion. Kun uutta asiaa näkee tarpeeksi, siihen tottuu. Tämä pätee kaikissa muissakin asioissa, ei pelkästään muodissa.

hhhh (1 of 1).jpg

Silloin kun minä olin ala-asteikäinen, ainoat ”oikeat” farkut olivat trumpetti- eli leveälahkeiset. Mitä leveämmin lahkeet lepattivat, sitä hienommat ne olivat. Muistan kun eräs kaverini oli ostanut pillifarkut ja meidän muiden mielestä ne olivat aivan järkyttävät. Ei kuitenkaan mennyt montaakaan vuotta kun kaikki siirtyivät kapealahkeisiin housuihin ja leveät lahkeet hävisivät katukuvasta. Nyt ne ovat taas pikkuhiljaa hiipineet takaisin.

620193.jpg

Oli kapeat lahkeet..//täältä

638575.jpg

..ja sitten taas leveät lahkeet//täältä

Sama ilmiö oli legginssien kanssa. Ensin käytettiin niitä paksuja farkkulegginssejä (jotka tosin jossain vaiheessa muuttuivat jegginsseiksi). Niitäkin käytettiin vain pitkän paidan kanssa, koska muuten pylly näkyi! Pikkuhiljaa paidat lyheni ja legginssit oheni. Yhtäkkiä oltiin menty siihen suuntaan, jossa ohuita läpikuultavia legginssejä käytettiin napapaitojen kanssa. Nyt on ehkä siirrytty enimmäkseen kultaiseen keskitiehen asian suhteen.

Vaatteiden tiukkuuden kanssa on myös ollut suurta vaihtelua. Muistan teiniaikoina kun farkkujen ja toppien piti olla niin kireät, että hyvä kun veri kiersi. Farkkukaupoilla kaverin kanssa ängimme itsemme väkisin pienimpään kokoon ja sipsuttelimme ostoskeskuksissa eteenpäin toivoen etteivät housut ratkea tai napit kimpoile pitkin lattioita. Housujen päälle vetämiseksi tarvittiin vähintäänkin hikitreenin kaltainen operaatio ja riisumisen jälkeen jalat olivat täynnä painaumia. Onneksi jossain vaiheessa rennon löysät vaatteet taas olivat halutumpi juttu, pystyimme jälleen ostamaan vaatteita joissa henki kulkee. Nykyään otan suosiolla mieluummin reilumman koon; en voi sietää puristavia vaatteita.

karvakäsi (1 of 1).jpg

Muistan myös vaiheen, kun tennarit hameen tai mekon kanssa olivat suuri järkytys. Ainoastaan kaikkein kapinallisimmat ernut (silloin heitä kutsuttiin ernuiksi tai wannabe rokkareiksi, nykyään he ovat vissiin hipstereitä) yhdistivät tennarit hameeseen. Itse käytin kymmenen vuotta sitten väen vängällä korkokenkiä ja nilkat muljuivat tämän tästä. Tajusin kuitenkin jossain vaiheessa vaihtaa korkkarit ballerinoihin. Nykyään myös ne kammoksutut tennarit sopivat mielestäni hameen tai mekon kanssa, tietysti! Miten joskus sitä on voitu edes ihmetellä?

Minulla on mielikuva, että muoti olisi ollut minun lapsuudessani ja teinivuosinani jotenkin hillitympää. Tietenkin jotain blingiä ja glitteriä oli, mutta nykyään mitä erikoisimmat valinnat tulevat suuren kansan suosioon. Hetken päästä ne eivät sitten olekaan erikoisia. Kyse voi tietty olla myös siitä, että ihmiset uskaltavat ilmaista itseään pukeutumisen kautta rohkeammin, mikä on loistava juttu! Jokainen näyttäköön omalta itseltään!

Muistan kun joskus yläasteella en voinut pitää hametta, koska minusta tuntui että kaikki tuijottivat. Kerran uskalsin laittaa ja heti joku kommentoi ”Ai miks sul on hame, ootsä menossa johonkin??” Onneksi nykyään voin vetää päälleni melkein mitä vain ilman häpeän häivää.

sis.mainoslinkkejä

Mitä muotivillityksiä sinä muistat lapsuudestasi?

Taru

Yksi vastaus artikkeliin “Lepattavia lahkeita ja pohdintaa muoti-ilmiöistä”

  1. Ahaha aivan loistavaa! Oon niin elänyt noi kaikki samat vaiheet :—D

    Nykymuoti on paljon mukavampaa ja säähän sopivampaan. Oodi sille! Sen sijaan en kurvikkaana ole niinkään innostunut tästä graafisesta/palikkamaisesta suuntauksesta mikä muotiin on tullut. Se on samantien +50 kiloa.

    Ennen varmaan pelättiin enemmän erottautumista, kun nykyään se on vähän niin kuin se pointti muodissa. Tai sitten se on vaan se ikä, että vanhempana uskaltaa.

     

     

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta