Kauneuskäsitykset

Mitä kauneus minulle merkitsee ja millainen on mun kauneuskäsitys?

Lapsena en miettinyt ulkonäköäni paljoakaan. Hengailin tyytyväisenä XL-kokoisissa Lanzarote turistipaidoissa ja veluuriverkkareissa vielä silloinkin, kun ystäväpiiri alkoi miettimään mitä päällensä laittaa. Mielenkiinnosta kokeilin meikkiä 9-vuotiaana, mutta säännöllisemmin aloin meikkaamaan vasta yläasteella. Joskus saatoin tosin toimia meikkipäänä siskolleni – hän tykkäsi meikata minua ja laittaa hiuksiani.

Aloin kuitenkin miettimään omaa ulkonäköäni jo ala-asteella ja onnistuin kehittämään tummista silmänalusistani kompleksin – kiitos erään meidän luokkalaisen pojan kommenttien. Murrosiän kynnyksellä oli myös aivan tavallista, että luokkamme pojat kommentoivat tyttöjen ulkonäköä. Kommentteja saivat kaikki: Jos rinnat alkoivat kasvaa aikaisin, siitä sai kuulla ja päinvastoin. Itse sain kuulla olevani lauta.

Kauneuskäsitys, Käsitys kauneudesta, Kauneus, Ulkonäkö, Itsevarmuus, Sisäinen kauneus, Aitous

Kauneuskäsitys, Käsitys kauneudesta, Kauneus, Ulkonäkö, Itsevarmuus, Sisäinen kauneus, Aitous

Teini-iässä alkoi tulemaan positiivista kommenttia ulkonäöstä. Usein se tuntui mukavalta, mutta humalaiset miehet ja selvästi vanhemmat tyypit menivät jo epäasiallisiksi. Jos huomioon ei reagoinut mitenkään, saattoivat kehut muuttua huoritteluksi.

Ulkonäkö on asia, josta jokaisella on mielipide. Silti se ei tarkoita, että kaikkea kannattaisi sanoa ääneen. Varsinkin nuorena, kommentteja saattoi jäädä miettimään pitkäksi aikaa. Kyseisillä puheilla on usein kauaskantoiset vaikutukset itsetuntoon ja minäkuvaan. Itse olen tosin päässyt tummat silmänaluset-kriisistäni eroon jo vuosia sitten, vaikka toisinaan edelleen kohtaan meikittömänä näitä ”ootsä väsynyt tai kipee”-kommentteja.

Kauneuskäsitys, Käsitys kauneudesta, Kauneus, Ulkonäkö, Itsevarmuus, Sisäinen kauneus, Aitous

Kauneuskäsitys, Käsitys kauneudesta, Kauneus, Ulkonäkö, Itsevarmuus, Sisäinen kauneus, Aitous

Oma kauneuskäsitykseni

Oma kauneuskäsitys on muuttunut vuosien varrella ja rehellisesti sanottuna, minulla ei tällä hetkellä oikeastaan ole sellaista. Mielestäni monenlaiset asiat ja ihmiset ovat kauniita, eikä minulla ole mitään erityisiä ajatuksia kaunistavista ulkonäöllisistä tai persoonallisuuden piirteistä. Yksi asia, mikä kuitenkin saletisti kaunistaa jokaista on aitous ja teeskentemättömyys. Kiinnostus omaan ja muiden ulkonäköä kohtaan on vähentynyt ajan saatossa, vaikka toki edelleen tykkään näyttää nätiltä ja kauniit asiat hivelevät silmää. Siitä huolimatta yhä harvemmin vilkuilen peiliä ja laittauduttua kunnolla. Olen nimittäin huomannut, että mitä edemmän itseään tuijottelee, sen enemmän keksii korjattavia asioita.

Itselleni tärkeintä onkin, että minulla on nahoissani hyvä olla. Kun voi kokonaisvaltaisesti hyvin, on helppo tuntea itsensä kauniiksi. Ja tällöin se myös varmasti näkyy ulospäin. Koen oloni hyväksi silloin, kun elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa. Kun liikun paljon, syön hyvin, juon riittävästi vettä, lepään ja teen kivoja asioita, voin hyvin.

Minä ja kolme muuta bloggaajaa, Maijun, Elinan ja Iidan kanssa päätimme kirjoittaa blogeissamme omista kauneuskäsityksistämme ja siitä, mitä kauneus meille merkitsee. Olisi huippua jos myös te lukijat osallistuisitte keskusteluun Instagramissa! Voit kertoa vapaasti omista kauneuskäsityksistäsi ja siitä, mitä kauneus sinulle merkitsee. Käyttäkää hashtagia #käsityskauneudesta, niin mekin päästään kurkkimaan teidän ajatuksia. 🙂

Meikit minä ja Iida: @Sin.kid.makeup, Meikit Elina ja Maiju: @kalliohanna 

Kuvat:Laura Iikkanen, Kukkaseppeleet: Myyrkukka

Vaatteet: Neo Noir/ Villa Tremondo tossa noi ja se vitree asu oli gustav denmark

Muiden tyttöjen blogit löydät täältä:

Maiju

Elina

Iida

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Äitiys – tekosyy lihoa?Suuri pettymysEttä mitähän hittoa”Raha ei tuo onnea!” – joopa jooMiksi mulla on peruukki?!Kun oma kroppa ahdistaaMeikkivoidehuulet – pahimmat meikkimokani x7!Huonoimmat laihdutuskeinot x5 – älä kokeile näitä!Häät kuvina x 10

Äitiys – tekosyy lihoa?

*Sisältää mainoslinkkejä

Onko äitiys hyvä syy jättää treenit väliin vai onko se vain surkea tekosyy? Äitiys ja lihominen on tällä viikolla ollut tapetilla Fitfashionilla ja ajattelin itsekin kirjoittaa omia ajatuksiani. Pauliina avasi keskustelun: Ovatko parisuhde ja lapset tekosyitä lihoa? ja Umppu kirjoitti vastineeksi postauksen: Pieni korjaus ”maalaisjärkeen”

Sanon nyt tähän heti alkuun, että mielestäni osa halusi tahallaan ymmärtää Pauliinan postauksen väärin ja itse ymmärrän mitä sillä haettiin takaa. Yhdessä blogipostauksessa on vähän vaikeaa ottaa kaikki mahdolliset skenaariot esille, jos haluaa että postauksessa on jokin kanta ja pointti. Tässä sitten oma tarinani…

Äitiys ja lihominen, Äitiys, Vanhemmuus, Treeni, Parisuhde, Lihominen, Stuff about Äitiys ja lihominen, Äitiys, Vanhemmuus, Treeni, Parisuhde, Lihominen, Stuff about

Koko raskausajan kestänyt pahoinvointi

Itse kärsin raskauspahoinvoinnista viikolta 7 ihan loppuun saakka. Monesti oksentelin päivittäin useampia kertoja. Loppuvaiheessa saattoi olla muutama päivä, jolloin en oksentanut. Kaikki terveellinen pöperö, joka ennen oli saanut veden kielelle, maistui aivan skeidalta. Puuro, raejuusto, banaani ja ruisleipä – pelkkä ajatus yökötti. Tietysti on olemassa vaikka mitä muitakin terveellisiä ruokia, mutta minulle ei maistunut sitten yhtään. Jopa Pepsi Max ällötti minua – mitä en koskaan uskonut tapahtuvan! 😀 Muistan välillä oksentaneeni yli 10 kertaa ja oksennusrefleksi vain jatkui krampinomaisesti, vaikkei vatsassa ollut enää mitään oksennetaan. Siinä sitten kylppärin lattialla itkin ja yökin. Jossain vaiheessa älysin ostaa apteekista pahoinvointirannekkeet, jotka olivat todellinen pelastus!

Mitä sitten tehdä tässä tilanteessa? No, minä ratkaisin asian niin, että söin sitä mitä teki mieli. Ja muistan syöneeni aika reippaasti riisifrutteja ja valmisruokia. Valmisruoat maistuivat mielestäni niin hyviltä! Mitään katukiviä ja tiiltä en himoinnut (näitäkin on kuultu).

Treenit pysyivät matkassa mukana huonosta ruokailusta ja pahoinvoinnista huolimatta. Treeni tuntui hyvältä, vaikka keskeytyi välillä yrjötaukoihin. Muistan, että raskaus oli edennyt viimeiselle kolmanneksella ja painoni oli noussut 7-8 kg. Loppuvaiheessa paino nousi nopeammin ja kokonaisuudessaan painoni nousi raskausaikana muistaakseni n. 12 kg. Viimeisen treenini tein eräänä perjantaina ja yöllä synnytys käynnistyi. Kotiuduttani synnäriltä jäljellä oli muistaakseni 3 raskauskiloa.

Äitiys ja lihominen, Äitiys, Vanhemmuus, Treeni, Parisuhde, Lihominen, Stuff about

Treenit raskauden jälkeen

Aloitin treenit kevyesti oikeastaan heti. Tuntui kivalta liikkua ja oli kiva pitää treenirutiinista kiinni. Ymmärrän kuitenkin todella hyvin heitä, jotka eivät jaksa tai pysty treenata. Kaikilla ei ole tukiverkkoja, jotka voisivat katsoa vauvaa hetken aikaa, jotta voisi mennä treenaamaan. Osa käyttää tällaiset hetket suosiolla nukkumiseen, mikä kannattaakin jos väsyttää. Kaikki eivät myöskään edes malta olla vauvasta erossa heti.

Itse kävin treenaamassa silloin kun mies katsoi vauvaa tai sitten isovanhempien tullessa kylään. Säännölliset treenit jatkuvat osaltani edelleen, mutta ruokavalio ei ole läheskään yhtä terveellinen ja treenit ovat keventyneet reippaasti. Aikaa ja kiinnostusta ruokien miettimiseen ja valmistamiseen ei ole samalla tapaa. Viimeiset viikot olenkin syönyt lähes päivittäin nuudelia…

Ennen raskautta treenasin tosi kovaa ja tykkäsin siitä. Tykkäisin edelleen, mutta en saa revittyä itsestäni motivaatiota samalla tapaa. Voi myös olla, että ruokavalioni ei hirveästi tue bodailua. En ole lihonut synnytyksen jälkeen – painoni on pari kiloa vähemmän kuin ennen raskautta, mutta lihasta ei myöskään ole samalla tapaa. Joku muu olisi voinut lihoa tilanteessani. Riippuu niin paljon geeneistä ja kropasta.

Voin kyllä suoraan sanoa, että ilman osallistuvia isovanhempia, ihanaa miestä ja minuutin kävelymatkan päässä olevaa päiväkotia tilanne olisi varmasti haastavampi – ja huom. meillä on vasta yksi lapsi. Itse olen onnekas, että olen pystynyt edelleen käymään treenaamassa 3 kertaa viikossa ja silti ehdin nähdä lastani paljon. Lyhyen päiväkotimatkan takia lapsen päiväkotipäivien pituus pysyy kohtuullisena – jos lapsi joutuisi olemaan 10h päiväkodissa, ei kyllä kovin helpolla olisi sydäntä lähteä salille pitkän päivän jälkeen. Ilman treenejäkin yhdessä vietettävä aika jäisi mielestäni vähäiseksi.

Äitiys ja lihominen, Äitiys, Vanhemmuus, Treeni, Parisuhde, Lihominen, Stuff about
Ripset*: Beauty Anniina <3 Ajanvaraukseen pääset täältä!

Äitiys ja lihominen

Onko lihominen ja repsahtaminen parisuhteen ja lapsien takia tekosyy? Mielestäni ei – ne voivat olla ihan oikeita syitä. Äitiys ja lihominen eivät tietenkään automaattisesti kuulu yhteen – eihän pelkkä äidiksi tuleminen ketään paisuta, mutta jaksamiseen ja ajankäyttöön se varmasti vaikuttaa. Onko se tekosyy, jos on mieluummin lapsen kanssa iltaisin, kuin salilla huhkimassa? Ei mielestäni – se on erittäin pätevä syy treenien skippaamiseen. Voihan lapsenkin kanssa yrittää tehdä kotitreeniä, mutta ihan oikeasti aina ei jaksa. Joskus on kivempi keskittyä halimiseen ja keittiöleikkeihin tai mitä lapsi nyt haluaakaan tehdä.

Mielestäni äitejä ei pidä myöskään syyllistää raskaudenaikaisesta painonnoususta. Tietenkin on hyvä varmistaa, että äiti tietää, miten kannattaa syödä, mutta joskus se paino voi nousta hallitsemattomasti ihan hormonienkin takia. Minulla ei käynyt näin, mutta tiedän henkilöitä, joiden paino on noussut raskausaikana erittäin paljon, vaikka ovat syöneet fiksusti. Hormonit on jännä juttu, eikä keho aina toimi ns. järjen mukaan.

Tulipas pitkä stoori. Pointtini on: liikunta ja terveellinen ruokavalio on hyvästä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kannattaakin asettaa korkealle arvoasteikossa. Joskus sitä omaa hyvinvointia palvelee kuitenkin paremmin nukkuminen ja henkiseen hyvinvointiin keskittyminen. Joskus on myös yksinkertaisesti tärkeämpiä asioita; jos lapsen terveys on vaakalaudalla tai vanhempien mielenterveys oireilee, on täysin ymmärrettävää, ettei kanojen paistelu  ja treenit ole silloin ensimmäisenä mielessä. Mieliala vaikuttaa paljon henkiseen jaksamiseen ja esimerkiksi masennus voi oireilla voimattomuutena.

Ei tuomita sitä 20 kiloa lihonutta äitiä. Eikä sitä joka on timmissä kunnossa. Koskaan ei tiedä mitä kyseisen henkilön ja perheen elämässä on meneillään. Tarjoa mieluummin konkreettista apua kuin neuvoja miten toisten tulisi elää.

Mitä ajatuksia tämä herättää?

Kuvat, Jutta Hirsimäki, edit by me

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Hedelmällisyystietokone ehkäisykeinona, suosittelenko?Hormonaalinen ehkäisy – ei enää ikinäAnkea, seksitön avioliittoMiltä näyttää 165cm & 55kg?Mitä opin synnytyksestä x9Rento suhtautuminen syömiseenMiksi lopetin kaloreiden laskemisen?Raskaus kuvinaVauva tuli parisuhde meni?