Parisuhdekriisi

parisuhdekriisiKun aloin viimeksi seurustelemaan, päätin etten stressaa mistään. En niin mistään. En murehtisi menisikö joku sittenkin pieleen, enkä miettisi etenemmekö liian nopeasti. Ja kaikki menikin hyvin, enkä stressannut. Elettiin täysin sovussa ja autuaan tietämättöminä toistemme ärsyttävistä tavoista.

Siinä vaiheessa kun muutetaan saman katon alle, on turha enää edes yrittää kuvitella että ärsytyksiltä vältyttäisi. Miehelle tuli aika yllätyksenä minun siisteysintoiluni ja minulle tuli yllätyksenä se, että sängyn petaaminen oli hänellä välillä työn takana jne. Vaikka lähes asuin hänen luonaan ennen yhteenmuuttoa, sotku ei jostain syystä haitannut, koska kyseessä ei ollut kuitenkaan minun oma asuntoni. 😀

Kun sitten annoin kritiikkiä jostain asiasta (ei välttämättä siivouksesta, mutta käytän sitä nyt esimerkkinä) ja selitin oman kantani, mies kuunteli, sovimme asian ja jatkoimme elämäämme normaalisti. Mutta entäs sitten, kun mies antoi minulle kritiikkiä?

parisuhdekriisi ParisuhdekriisiNäissä tilanteissa jotenkin stressaannuin ja suurentelin asiaa.  Esimerkiksi jos mies sanoi että nalkutan siivouksesta, minä ihmettelin onko tässä kyseessä joku parisuhdekriisi? Jostain syystä ensimmäinen ajatukseni näissä tilanteissa oli, että tässä olisi nyt joku isompikin ongelma. Aivan kuin kritiikkiä kuuluisi antaa vasta siinä tilanteessa, kun kaikki on jo ehtinyt menemään päin peetä eikä mitään ole tehtävissä?! Hassua että olen ajatellut näin.

Sitten mies ihmetteli miksi otan kommentin niin raskaasti – eihän se ole mikään iso juttu, kunhan nyt vain sanoi asiasta. Niinpä. En kai ollut vain tottunut siihen, että asioista voidaan keskustella ennenkuin kuin niin sanotusti läikkyy yli.

ParisuhdekriisiNykyään tiedostan ettei kritiikki parisuhteessa tarkoita, että toinen on jo pakannut kamansa ja on valmis häipymään. Joskus tietyssä mielentilassa – ja varsinkin jos samasta asiasta on annettu kritiikkiä minulle useampaan kertaan, meinaan sortua tähän ajattelutapaan. Olen tyytyväinen, että puhumme asioista suoraan ajoissa. Ongelmia on paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin avata vuosikausia tiukentuneita solmuja. Tietysti toisen kritiikistä on hyvä ottaa onkeensa, mutta ei siitä silti pidä tehdä isompaa juttua kuin se oikeasti on. On myös tilanteita, jossa pienet ärsytykset on hyvä niellä mukisematta. 😀 Onneksi nämä ovat vain tämmöisiä pieniä juttuja, jotka eivät oikeasti merkitse isommassa mittakaavassa mitään.

Jos siis saat kritiikkiä parisuhteessasi, se ei tarkoita että kyseessä on vuosisadan pahin parisuhdekriisi.  Ja vaikka kyseessä olisikin parisuhdekriisi, se ei tarkoita ettette pääsisi sen yli. Tällä parisuhdekriisi ilmaisulla tarkoitan tässä tapauksessa tilannetta, jossa pitää oikeasti alkaa tekemään muutoksia parisuhteen hyväksi eikä homma ole käsitelty pelkästään anteeksipyynnöllä. Tietysti jotkut isot elämänmuutokset voivat aiheuttaa kriisejä. Onneksi niistä pääsee yli, jos vain kumpikin haluaa tehdä töitä suhteen eteen.

Oletko sinä joskus tehnyt kärpäsestä härkäsen? Annatko itse kritiikkiä parisuhteessasi tai saatko sitä?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Aina sä seurustelet

Miten luottaa petetyksi tulemisen jälkeen?

Kuinka tapasin mieheni?

Taru

2 vastausta artikkeliin “Parisuhdekriisi”

  1. Mä monesti koen saamani kritiikin jotenkin epäreiluksi, en jotenkin osaa nähdä asiaa toisen kannalta. Eli mielestäni oon aina oikeessa ja toinen väärässä, hehee 😀 Meilläkin on näitä keskustelun pelisääntöjä kertailtu jo mooonta vuotta, ja ehkä jo jotain opittukin.
    Parisuhdekriisejä meillä harvemmin on. Ehkä se on tää pitkä yhteiselo, joka on saanut luottamaan siihen, ettei toinen pakkaa kamojaan joka riidan älkeen.

    • Kiva kun kommentoit! Jep. 😀 Onneksi sitä oppii suhteessa näkemään sen toisen kannan ja tulee juurikin tuo luottamus! 🙂 Kivaa viikonloppua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 13
Tykkää jutusta