Some = elämä?

Uudet somekanavat yleistyvät ja monissa blogeissa on viime aikoina ollut pohdintaa Snapchatista ja somen käytöstä ylipäätänsä. Itse en ole Snapchatissa enkä seuraa vlogeja, mutta en mitenkään ihmettele heitä jotka ovat niihin koukuttuneet. Osa Snäpin vastustajista perusteli kantaansa sillä että on naurettavaa kuvata itseään päivät pitkät ja että muu elämä menee ohi. Puolesta puhujat totesivat, ettei sitä tarvitse koko aikaa kuvata ja että siihen menee noin 15 min aikaa päivästä.

Itse ajattelen (yllätys yllätys) kukin tyylillään. Itseäni toisaalta kiinnostaa monet eri somekanavat, mutta samalla mietin mihin rahkeet riittävät. En halua että kaikki aika menee kanavien päivittämiseen. Tietenkin jos työkseen hommaa tekee niin silloin sitä aikaa varmaan löytyykin enemmän. Toisaalta itse en ole kovin monessa somekanavassa, joten en tiedä meneekö päivittämiseen kuinka paljon aikaa. Mielestäni jokainen tekee niin kuin itse tahtoo; Ei ole pakko olla sosiaalisessa mediassa, mutta jos haluaa niin mikäs siinä. En kuitenkaan kannusta käyttämään kaikkea vapaa-aikaa päivityksiin ja niiden miettimiseen. Elämässä on hyvä olla muutakin. Varmaan useimmat löytävät sen tasapainon sosiaalisen median käytön ja muun elämän välillä, ainakin toivottavasti.

Somekanavat

Aloin miettimään tuota itsensä kuvaamisasiaa; kyllähän blogiinkin usein kuvataan itseään. Luulen että ihmiset ovat jo niin tottuneet siihen – kyllä varmasti bloggaamiseenkin suhtauduttiin aluksi todella skeptisesti ja niin on toisinaan vieläkin. Veikkaanpa että Snapchat kasvattaa suosiotaan ja pian yhä useammalla on kanava myös Youtubessa. Varmasti myös jotkut uudet somekanavat tekevät tuloaan.

Ihmiset ovat tosi skeptisiä ja epäileviä kaiken uuden edessä. Kukapa olisi 10 vuotta sitten ajatellutkaan kuvaavansa päivän asuja tai aamupalojansa blogiin tai kirjoittavansa henkilökohtaisia pohdintoja nettiin? Kuka olisi uskonut, että sitä voisi jopa tehdä työkseen?

Somekanavat

Itse olen toisinaan miettinyt omaa kanavaa Youtubeen ja että voisin myös julkaista välillä täälläkin videopostauksia. Aloittaminen on jälleen kerran se vaikein osuus, ties kuinka kauan harkitsin bloginkin aloittamista – vuosia. Ehkä tällä kertaa hieman lyhyempi harkinta-aika riittänee.

Eniten ehkä asiassa jarruttelee kysmys; mitä ihmettä kuvaisin? Tuntuisi vieraalta höpöttää kameralle, mutta toisaalta ehkä siihenkin tottuisi. Voisinhan aluksi kokeilla kuvata ja olla julkaisematta jos niin hirvittää.  Idea on vasta ajatuksen tasolla, joten katsotaan.

Somekanavat

Mitä ajatuksia sinulla on? Viekö eri somekanavat liikaa aikaa päivästä?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Miten kasvatin blogia 40% kuukaudessa? Tulisitko meille töihin? – palkaksi saat tikkunekun! Miksi valitsin ammattikorkeakoulun? Bonusta nettishoppailusta! Paljon haluaisin saada palkkaa? Miksi paska blogi menestyy? Miksi tavata kavereita, kun voi somettaa? Saako itkeä? – ajatuksia herkkyydestä Häpeä sinä homssuinen nainen! 

Taru

2 vastausta artikkeliin “Some = elämä?”

  1. Olen miettinyt myös videobloggaamista, esimerkiksi reissukertomukset olisi vielä kivempia, jos ne olisikin videoiden muodossa. Itse asiassa materiaaliakin olisi koneella, mutta jotenkin tuntuu, että videon julkaisemisessa on vielä isompi kynnys kuin kirjoitetun tekstin. Kai se kynnyskin madaltuisi, jos uskaltaisi julkaista ensimmäisen videon joskus. (:

  2. Videoiden kautta bloggaajan persoona tulee vielä lisää esiin, itse siis ylläripylläri tykkään videoista ja snäpistä 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta