Valintakoe uudistus – hyvä vai huono?

Tänään aiheena valintakoe uudistus. Syksyn yhteishaku alkaa pian ja jälleen kerran moni pohtii koulutukseen liittyviä asioita. Olen itse ollut aina kiinnostunut eri työ- ja koulutusmahdollisuuksista. Siksi varmaan päädyin lukemaan valintakoeuudistusta koskevaa lehtiartikkelia. Ymmärtääkseni uudistuksessa on tarkoitus, että kaikki hakevat opiskelemaan samalta viivalta, eikä koulumenestyksellä ole suoraa vaikutusta valintaan.

Ennen varsinaista valintakoetta, kaikille hakijoille lähetetään linkki valtakunnalliseen esivalintakokeeseen. Esivalintakokeessa käsittääkseni kartoitetaan muun muassa hakijan kielellistä osaamista. Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Esivalintakokeen tulokset nollautuvat tässä vaiheessa ja lopulliseen valintaan vaikuttaa ainoastaan valintakokeen tulokset.

Valintakoe uudistus

Mielestäni tämä on hyvä ja tasapuolinen ratkaisu. Kaikki saavat samat mahdollisuudet päästä opiskelemaan, eikä esimerkiksi lukioaikaiset opiskelut vaikeuta kouluun pääsyä, kuten ennen. Pääsykokeessa pärjääminen on mielestäni selkein tapa selvittää, kuka on oikeasti motivoitunut ja sopii alalle parhaiten. Sen sijaan teininä hankittu koulutodistus ei kerro mitään siitä, mitä hakija osaa nyt.

Kun itse hain ensimmäistä kertaa amkiin opiskelemaan, en päässyt kaikkien linjojen pääsykokeisiin, koska lähtöpisteeni eivät olleet tarpeeksi hyvät. Minulla ei mielestäni edes ole mitenkään surkeat lukiopaperit, vaikken pelkkää ällää ja eetä kirjoittanutkaan. Hain myöhemmin uudestaan opiskelemaan eri alalle. Pääsin kokeisiin, mutta vain yhteen kouluun, johon lähtöpisteeni riittivät. Jos minulla olisi ollut yksikin piste vähemmän, en olisi päässyt kokeisiin ollenkaan. Kyseisistä pääsykokeista sain kuitenkin lähes täydet pisteet ja pääsin sisään. Kuinka hölmöä olisikaan ollut, jos en olisi päässyt edes yrittämään.

Valintakoe uudistus

Sen sijaan ensikertalaisten suosiminen opiskelijavalinnoissa ei mielestäni ole hyvä uudistus. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensimmäistä kertaa opiskelemaan hakevien on helpompi päästä sisään, kuin esimeriksi kolmatta kertaa hakevan. Nyt monilla, ellei kaikilla korkeakouluilla on ”sääntö”, että esimerkiksi 40 pääsee sisään ja heistä 26 on ensikertalaisia. Mielestäni parhaiten pääsykokeissa menestyneitten ja parhaiten alalle soveltuvien hakijoien pitäisi tulla valituiksi, eikä mitään ensikertalaiskiintiötä pitäisi olla. Ihmiset joutuvat harkitsemaan todella tarkkaan, mihin kouluun hakevat, koska mikäli he hakevat ensimmäistä kertaa alalle, joka osoittautuukin vääräksi. Tämä saattaa johtaa siihen, että kouluun hakeminen lykkääntyy vuosilla tai jää välistä kokonaan. Ensikertalaiskiintiön menettää vasta, kun hakija on hyväksytty kouluun sisään ja hän on ottanut opiskelupaikan vastaan, kiitos nimimerkki Robille tästä oikaisusta. 🙂

Valintakoe uudistus

Mitä mieltä sinä olet – onko valintakoe uudistus hyvä vai huono juttu? Vaikuttavatko se itseesi?

Seuraa Facebook, Instagram & Youtube

Lue myös:

Tulisitko meille töihin? – palkaksi saat tikkunekun! Bloggaajan viikko – mitä siihen kuuluu? Tulisitko meille töihin? – palkaksi saat tikkunekun! Turhaa rahanmenoa – rahapäiväkirja Tärkein omaisuus on aika 8 x asiat jotka menee yli hilseen Bloggaajan päivä! Miksi paska blogi menestyy? Miksi assarin tehtävään vaaditaan maisterin koulutus?

Taru

6 vastausta artikkeliin “Valintakoe uudistus – hyvä vai huono?”

  1. Täysin samaa mieltä ensikertalaiskiintiöstä. Väärien valintojen tekeminen kostautuu aika rankalla kädellä, kun alanvaihtajaa rankaistaan noin. Itse en ainakaan lukion jälkeen oikein tiennyt mitä elämältäni halusin, vaikka pääsinkin amk:hon ja suoritin siellä tutkintoni loppuun asti.

    • Niimpä, ennen sitä saattoi ajatella, että käyn tämän koulun loppuun ja katson mitä sitten. Nykyään joutuu harkitsemaan tarkemmin mihin kouluun hakee ja vastaanottaa paikan.

  2. Paitsi että tieto tosta ensikertalaiskiintiöstä on osittain virheellinen tässä. Ensikertalaisstatuksen menettää vasta, kun on ottanut jonkun opiskelupaikan vastaan, ei niin että jos hakee ja ei pääse ja vaikka pääsisikin, mutta ei ottaisi paikkaa vastaan niin se ensikertalaisuus säilyy. Mutta sinänsä oon kyllä ihan samaa mieltä että hölmöä kun vääristä valinnoista sakotetaan.

  3. Hei!

    Nykyäänkin ainakin yliopistoihin pääsee sekä yhteispiste- että pääsykoekiintiöissä. Monesti lähes puolet hakijoista otetaan sisään pelkkien pääsykoepisteiden perusteella, kun taas toinen puolikas pääsee sisään ylioppilaskokeisiin perustuvien lähtöpisteiden sekä pääsykoepisteiden perusteella. Minusta tämä on reilua: Ahkera puurtaminen lukiossa palkitaan, kun pääsykokeessa ei sitten tarvitsekaan saada niin paljon pisteitä. Toisaalta, jos ylioppilasarvosanoissa ei ole kehumista, yhä on hyvät mahdollisuudet päästä kouluun pänttäämällä kunnolla pääsykokeeseen.

    Olen Mimumiin kanssa samaa mieltä; kyllä aikaisempien kouluasteiden arvosanoilla saa olla merkitystä. Pitkäjänteinen koulumenestys kielii hyvästä opiskelumotivaatiosta, josta on hyötyä jatko-opinnoissa. Toki joissain kouluissa kaikki hakijat rankataan lähtöpisteiden perusteella. Mielestäni tällöin voisi muuttaa hakusysteemiä kohti yhteispiste- ja koepistejakoa. Sen sijaan en kannata sitä, etteikö kukaan saisi hyötyä lähtöpisteistään.

    Näkisin tosin kiintoisana ideana sen, että korkeakouluhaussa annettaisiin painoarvoa lukion päättötodistukselle eikä (pelkästään) ylioppilastodistukselle. Silloin arvosanat olisivat usean vuoden työn tuloksen keskiarvoja eivätkä kiinni yhdestä koesuorituksesta. Tällöin epäonnistuminen tai pari ei vielä veisi mahdollisuutta lähtöpisteisiin.

    Tiedän, että kommenttini on lukio- ja yliopistokeskeinen. Samoja periaatteita voinee silti soveltaa ammatti- ja ammattikorkeakouluihin.

  4. Moi!

    Kiitos kommentista! Itse mietin tässä tekstissä ehkä enemmän amkiin hakijoita, joihin tämä esivalintakoeuudistus vaikuttaa. 🙂 Olen samaa mieltä, että yliopistoissa on hyvä tapa ottaa osa opiskelijoista sisään arvosanojen ja pääsykokeen yhteispisteillä ja osa pelkän pääsykokeen perusteella. En huomannut tuoda sitä tekstissäni ilmi. Oikeastaan tarkoitus oli kritisoida sitä, että jotkut ovat missanneet amkien pääsykokeet juuri lähtöpisteiden puuttumisen takia. Mielestäni on hyvä, että tämä asia muuttui. 🙂

     

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta